Tämä paras pohja päätöksenteolle. Mutta tieto on hankala käsite. Tieto on vain sen hetkinen konsensus asioiden olemuksesta ja suhteista, eli paras arvaus - ei absoluuttinen totuus. Osassa asioita tieto on varmempaa (1+1=2) mutta osa tiedosta on hyvinkin haurasta ja muuttuu nopeasti (HUS:n tj maaliskkuusssa -20: "koronavirus ei leviä oireettomien kautta"). Siksi on tärkeää, että ehdotuksessa on mainittu se mihin ”tieto” perustuu, tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla (ei aina mahdollista, esim. hävittäjähankinnassa ei päätöksen kaikkia pohjatietoja voida julkaista).
Ongelma on myös se että tietoa on niin paljon ja eri näkökulmista tuotettuna, siksi olleista olisi laadukas tiedon analysointi ja pureskelu fokusoiduksi ja ymmärrettäväksi päätöksentekijöille. Samalla tässä on uusi portinvartijan rooli tarjolla. Ja jos näihin tiedon portinvartioiden tiedonjalostajien viisauteen ja tasapuolisuuteen ei uskota niin seurauksena herkästi ei-tietoon pohjautuva mutu-päätöksenteko. Nythän tätä ongelmaa koetetaan hallita kuulemalla monia asiantuntijoita mutta tässä taas vaarana on asiantuntijoiden omien intressien lobbaaminen, jolloin ”puhtain ” tieto saa ylleen erilaisia vinouttavia painotuksia ja tilanne muuttuu siihen suuntaan kuka on paras lobbaaja, ei siihen mikä on oleellisin tieto.

Taas kerran hyvä periaate, mutta toteutuu huonosti. Usein valtionhallinnossa vedotaan kiireeseen silloin, kun ei "ehditä" perehtyä tutkimukseen ja tietoon. Päätöksiä tehdään aivan liian nopealla aikataululla. Varsinkin johtajavirastoissa tehdään isojakin päätöksiä pahimmillaan yhden henkilön mutun perusteella. Monissa virastoissa poliittisesti nimitetty johtaja on liian paljon vartija, eikä isoa osaa päätöksiä tai toimintatapojen muutoksia tarvitse perustella kellekään.

OK

Erittäin tärkeää pohjata tietoon, eikä helposti leviäviin "valeuutisiin', tarvitaan asiantuntijoita helpottamaan päätöksentekoa.

Tiedolla johtaminen ja ohjaaminen on erittäin tärkeää ja tässä täytyy noudattaa myös läpinäkyvyyden periaatetta. Päätösmateriaalin tulee pohjautua tietoon.

Tietoperusteisuus ja laillisuus. Tietoa on nykyään paljon. Tiedon laatuun on syytä kiinnittää enemmän huomiota kuin sen määrään. Valmistelun ja päätöksenteon perustaksi on hankittava kattavasti tietoa kuitenkin prosessiekonomia huomioiden. Asian liiallinen selvittäminen ei saa johtaa käsittelyaikojen pidentymiseen.

Tieto on aina perusteena päätöksenteolle. Tieto on avoimesti saatavilla verkossa. Kaikilla kansalaisilla ei ole kuitenkaan taitoa eikä osalla haluakaan löytää omaan tilanteeseensa soveltuvaa tietoa verkosta. Lisäksi tieto voi olla vaikeaselkoista esimerkiksi lakiteksti tai vaikeita hallinnon termejä sisältävää. Tietoa jaetaan muun työskentelyn ohessa niin paljon kuin on mahdollista.

Tietoa löytyy myös eri hallinnon aloilta. Esimerkiksi lakiuudistuksia tehtäessä voidaan luottaa esimerkiksi sekä kansainvälisiin tutkimuksiin että kaupunkien/kuntien asiantuntemukseen/tutkimustoimintaan.

Tiedon tulee suunnata toimintaa, mutta se ei ole ainoa peruste ratkaisuille.

Kunskap och besittande av nödvändig information är A och O för att kunna göra hållbara och rättvisa beslut som gynnar rätt intressen, det vill säga vårt samhälle och vår befolknings välmående.