Tärkeä periaate. Jos palvelut suunnitellaan jatkossa asiointiprosessin, eikä hallinnollisten siilojen pohjalta, tulee tiedon liikkuminen ja lähteet ilmaista selkeästi. Suurempien päätösten ja linjausten pohjalla tulee aina olla laaja tietopohja ja vertaisarviointeja.

Erittäin tärkeää. Tämä pitää ottaa huomioon asioiden valmistelussa niin, että tietoperustan hankkimiseen on tarvittava aika (ellei tietoa ole valmiiksi saatavilla). Liian lyhyessä ajassa ja puutteellisesti teetetyt selvitykset eivät edistä luottamuksen rakentamista.

Poliittista päätöksentekoa ei voi rajoittaa vaatimalla tietoperusteisuutta. Ruotsin toiminta Covid-kriisissä perustuu parhaaseen asiantuntijatietoon, ja samoin Suomen toiminta. Tieto ei ole jumala, mutta on selvää, että faktat tuntien pystytään tekemään todennäköisesti parempia päätöksiä. Tätäkin periaatetta pitäisi tarkastella julkisen hallinnon tehtävien kautta: kuka valmistelee, kuka päättää ja kuka panee toimeen.

Tieto kulttuureista ja niiden sisäisistä kokemuksista ja konventioista auttaa suuntaamaan hallinnon päätöksiä tarkoituksenmukaisesti. Tiedonkeruussakin täytyy tiedostaa se, että se mitä tietoa kerätään ja kuka sen kerää ei ole yhdentekevää. Tiedon hyödyntämisessä tulee tarkastella myös sitä, onko sama malli toimiva kaikille ryhmille/alueille/yksilöille.

Päätökset on aina parempi pohjata tutkittuun tietoon kuin konsulttien mainospuheisiin!

Tieodn avoin saatavuus edellyttää myös sitä, että tieto on kaikille ymmärrettävää ja että tiedon välittämisen kanavat ovat kaikille saavutettavia.

Tieto suuntaa toimintaa on tärkeä ja keskeinen periaate. Tiedolla johtaminen on tavoitetila, jossa päätösten taustalla on tutkittu, ajantasainen ja luotettava tieto. Jotta tieto suuntaisi toimintaa, tulisi digitalisaation, sähköisen asiankäsittelyn ja tiedonhallinnan luoman toimintaympäristön uudenlaiset riippuvuudet tunnistaa, analysoida ja tehdä toimenpidesuosituksia. Muuten tieto ei ole ajantasaista eikä riittävää.

OIkea periaate. Ei valitettavasti ole toteutunut, ajoittain hyödynnetään "tilaustutkimuksia", joissa lopputulos on etukäteen määritelty. Sekä ministeriöissä että hallituksen toimissa. Esim. kevään akuutissa koronatilanteessa vastaavien ministerien toiminta oli kerrassaan ala-arvoista hengityssuojainten hyötyjä selvittäneessä nolla-tutkimuksessa. Kuten myös ministerin kertoessa huoltovarmuuskeskuksen vanhentuneiden varastomaskien hätäjakelusta "nyt riittää tavaraa" -termillä.

Kyllä, ilman muuta.

Poliittinen ohjaus estää tietoon perustuvan toiminnan, kun ideologia ohjaa toimintaa faktojen sijasta.