Rakenteilla ei ratkota kaikkia ongelmia, mutta sen verran pitää olla liikettä ettei luuduta. Virastojen yhdistämisiä ja lakkauttamisia kannattaa jatkaa. Näiden toimien vaikuttavuutta pitäisi seurata paremmin, eikä julistaa heti onnistuneiksi tai epäonnistuneiksi. Ylipäätään mittaraointi joka ei ole vain sisäisiä raportteja, rahaa ja työaikaa pitäsi olla paremmin käytössä.

Työntekijöiden autonomiaa on edelleen vahvistettava. Muotikotkotuksia ja ylhäältä annettuja trendejä on vähennettävä. TYÖRAUHA.

Poliittiset ideologiat ja "lehmän kaupat" tulisi unohtaa päätöksenteossa sekä virkojen nimityksissä. Nuorille koulutetuille tulisi tarjota mahdollisuuksia tulla mukaan hallintoon ja sen kehittämiseen.

Yhteistä koulutusta ja yhdessä tekemistä enemmän. Siirtymisen uusiin tehtäviin eri hallinnonaloille pitäisi olla edellytys valtiokonsernissa työskentelylle (pakollinen kierto esim. viiden vuoden välein). Nyt rekrytoinneissa valitaan aika usein henkilö omasta tai tutusta naapurivirastosta. Myös yhdessä tekemiselle yritysten kanssa on vielä liikaa rajoitteita.

Pitää myös pystyä irtisanomaan tai muuttamaan virkoja, jos se viraston toiminnan kannalta on järkevää. Julkinen hallinto ei voi olla suojatyöpaikka. Omassa virastossa on jääräpäitä, jotka tekevät vain oman mielen mukaan mitä huvittaa. Tästä kärsivät ihan kaikki muut ja paljon, myös asiakkaat. Yksityisellä puolella heidät olisi pistetty pihalle tai vähintäänkin laitettu kuriin.

Vähentää ja yksinkertaistaa sääntöjä. Suomalainen hallinto on hirttänyt itsensä sääntöihin, joita vielä tarkennetaan aika ajoin, hyvin usein marginaalisen pienen ryhmän väärinkäytösten takia. Aikansa kun säädetään, lopuksi kaikki on niin monimutkaista, että kansalaiset tarvitsevat juristin hoitaakseen yksinkertaisen asian ja virkamiehet tarvitsevat juristin tehdäkseen yksinkertaisen päätöksen.

Kaikkien toimijoiden pitää ymmärtää hyvän hallinnon periaatteet. Esim jos asia on tulkinnanvarainen tulee asiat ratkaista ihmisen eduksi. Hellinto on ihmistä ei hallintoa varten.

Asiakaslähtöisyys ja asiakaspalvelu pitää nostaa ykköseksi. Täytyy muistaa kuka maksaa meidän palkan ja kenelle ollaan töissä ja miksi.

Perinteisistä sektoreista pitäisi pyrkiä eroon myös ministeriötasolla. Esim. maankäyttö- ja liikenneministeriö voisi vastata tehokkaasti ilmastomuutokseen. Momenttiohjaus ei tue ratkaisukeskeisyyttä virastoissa. Digitaalisaation kehittäminen pitäisi tapahtua heavy-usereiden parissa, ei hallinnossa keskitettynä.

Joustavuuden tulisi parantua. Resursseja tuli olla riittävästi, jolloin muutokset olisi mahdollista kohtuulisessa ajassa kouluttaa ja juurruttaa.