Taiteen alueellisen saatavuuden turvaaminen (demografia huomioiden) puuttuu lähes täysin. Näin ollen jokaisen oikeudet taiteeseen ja kulttuuriin tuskin tulevat toteutumaan.

Monissa OKM:n toimenpideohjelmissa on tehty tarkempia toimenpiteitä ja niihin mainittu vastuutahot, kuten jokin virasto, ministeriö, kulttuurilaitokset tai järjestö. Tässä useimmat toimenpiteet jäävät epämääräisiksi etenkin kun ne ovat passiivissa: huolehditaan asiasta x. Kuka huolehtii ja miten? Kaipaisimme moneen kohtaan tarkennusta, jotta selonteko todella voi toteutua.

Hallinnonalojen ja eri sidosryhmien välinen yhteistyö ei ole kovin näkyvä toimeenpanosuunnitelmassa, johtuen mm. juuri siitä, että harvassa toimenpiteessä mainitaan mitään organisaatioita tai vastuutahoja.

Toimenpideohjelmassa olisi myös hyvä olla kirjattuna, miten toimenpiteiden toteutumista seurataan.

Haluamme myös huomauttaa, että annettu alle viikon kommentointiaika toimenpanosuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ei ole hyvän hallinnon mukaista.

Luovien alojen kasvu ja innovaatioiden syntyminen edellyttää vahvaa tekijänoikeussuojaa ja toimintaedellytyksiä luovan alan tekijöille ja sisällön tuottajille. Vahva tekijänoikeussuoja ja elinvoimainen luova ala vaativat myös lainsäädännöllistä tukea ja erityisesti ajantasaista kansallista tekijänoikeuslainsäädäntöä. Laissa tulee olla joustavia ja skaalautuvia keinoja lupien myöntämiseen sekä lailla tulee turvata asianmukainen ja kohtuullinen korvaus tekijöille ja oikeudenhaltijoille. Oikeudenhaltijoilla tulee olla myös laissa keinot puuttua luvattomaan käyttöön sekä oikeuksiensa täytäntöönpanoon.

Tekijänoikeuslain uudistustarpeet tulee hoitaa pikaisesti kuntoon, jotta kulttuuri ja luova ala pystyvät kukoistamaan, kansainvälistymään ja tuomaan Suomeen talouskasvua.

Kopiosto ry on Suomen luovaa alaa kattavimmin edustava tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatio. Kopiosto edustaa yli 90 000 kotimaista luovan alan tekijää, kustantajaa ja esittävää taiteilijaa sekä ulkomaisten sisarjärjestöjensä kanssa tehtyjen edustavuussopimusten kautta useita satojatuhansia ulkomaalaisia tekijöitä, kustantajia ja esittäviä taiteilijoita.

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK toimii osana Kopiostoa. AVEK tukee monimuotoista kotimaista audiovisuaalista kulttuuria ja edistää av-alaa ja kulttuuria tukemalla alan ammattilaisten teoksia, tuotantoja ja hankkeita. AVEKin tuilla ja avustuksilla syntyy uusia dokumenttielokuvia, animaatioita ja lyhytelokuvia sekä mediataideteoksia.

Taiteen perusopetus ei ole mielestäni tällaisenaan keskeinen osa seltonteon tavoitteita ja toimenpiteitä.

Olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen.

Tässä on paljon hyvää ja kannatettavaa ja esitys on melko selkeä. Toimenpiteisiin voisi tuoda kuitenkin lisää konkretiaa, tai ainakin mainita vastuutahoja. Tietysti pitkällä aikavälillä yksittäiset konkreettiset toimeenpiteet ehtivät vaihtua, mutta nykymuodossaan jäädään hieman liikaa tavoitetasolle.

Erilaisten alueiden elinvoima ja kulttuuri osana elinvoimakehitystä. Kysymys on tässäkin laajemmasta rakenteellisesta yhteistyöstä kuin vain kulttuurikentän sisäisestä toiminnan kehittämisestä. Esimerkiksi koulutuspolitiikka ja demografiset muutokset kuuluvat tähän keskusteluun.

.

Kunnat ovat staattisia, ylläpitäviä, konservatiivisiakin toimijoita, pysyviä ja edustavat alueilla strategiatason ja lainsäädännön näkökulmien kautta käytännön toimijaa. Muutos tapahtuu erilaisten päätösprosessien kautta ehkä, mutta huomattavasti hitaammin,  ellei osata hankkia yksityiseltä sketorilta ( yhdistykset, järjestöt, yritykset yksityiset toimijat) kettterämpää toteutusta, palveluja Siksi toimenpiteisiin ja suunnitelmiin olisi uskallettava artikuloida sanoja: Hankinta, puitesopimus, ostopalvelu, kumppanuussopimus, verkostosopimus, alihankinta jne.
Näin toimiala kehittyisi, integroituisi muuhun yhteiskuntaan, kun suunnitelmia toteutetaan ketterästi.  Erilaisia mittareita löytyy eri yhteiskunnan alueilta paljon, olisi hyvödynnettä mm. talouden ja tilastojen mittareiden yhteiskäyttöä huomiiden laadullinen taso.

Toimeenpanosuunnitelmaa on vaikeaa toteuttaa jos vastuita ja kustannuksia ei ole määritelty tarkemmin.

Kulttuurinen osaaminen ja taiteen laatu edellyttävät aikaa ja opiskelua. Pääsääntöisesti kulttuurialojen osaajat ja ammattilaiset ovat aloittaneet taidelajin harrastamisen jo lapsena. Suomen kulttuurialan tulevaisuus on suoraan verrannollinen siihen, kuinka moni lapsi jokaisesta ikäluokasta saa mahdollisuuden harrastaa ja opiskella haluamaansa taidelajia. Tämä on se perustus, jolla suomalainen kulttuuriosaaminen rakennetaan. Nyt on aika keskittyä perustuksiin. Strategioilla, komiteoilla, työryhmillä ja lisäselvityksillä ei tehdä mitään, jos kulttuurisen osaamisen perustus ja tekijät puuttuvat.