Tämä on vaikea kysymys, koska jos perheessä ja koulussa on kannustava ja kuunteleva ympäristö valmiiksi, niin mielenterveysongelmien puhkeaminen mielestäni vähenee. Miten saadaan sinne parempaa ymmärrystä tai halukkuutta ymmärtää ja tukea missä sitä ei saa alunperinkään. Se on aika vaikea asia. Kuka tahansa voi tulla vanhemmaksi. Vanhemmuteen ei tarvitse tehdä testiä tai olla pätevä. Sen takia ehkä olisi hyvä kertoa uusille vanhemille, että jokaisella teolla ja tekemättömyydellä on seurauksensa. Valitettavasti me kaikki unohdamme välillä sen. Kiireessä ja stressissä ajattelemme monesti vain itseämme tai asioiden hoitoa mahdollisimman nopeasti. Valitettavasti jokainen ihminen ei pysy nyky tahdissa mukana ja jos asia jää epäselväksi tai ympäristö on palottava ja ei kannustava on riski lapsen tai nuoren sairastua mielenterveysongelmiin. Tämän asian poistaminen on ehkä mahdotonta yhteiskunnan hoidettavaksi, mutta jokainen meistä voisi ajatella miten oman tonttimme hoidamme ja miten se vaikuttaa läheisimpiimme.

Asianmukainen psykososiaalinen tuki lastenneuvolaan (mm. psykoedukaatio ja keskusteluapu kiintymyssuhteen luomisesta, varautuminen kasvatuksellisiin haasteisiin), oppilashuoltoa vastaava tuki varhaiskasvatukseen

Psykologi mielenterveyden ylläpitäjän roolissa on tärkeä jokaisessa terveydenhuollon yksikössä sekä päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään parhaiten osana tiimiä, yhteistyössä, ei yksityisvastaanotoilla.

Kehittämällä varhaisenvuorovaikutuksen tukemiseen tarjottavia paljeluita ja ohjausta. Vahvistamalla perheiden tukipalveluita, erityisesti haasteisissa tilanteissa. Panostamalla vanhemmuustaitojen ja tunnetaitojen opettamiseen niin vanhemmille kuin lapsillekin. Lisäämällä resursseja varhaisen puuttumisen kentälle lisäämällä neuvola- ja varhaiskasvatuksen psykologien ja perheterapeuttien sekä -työntekijöiden määrää.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen; vanhemmuuden tuki. Vaikutetaan yhteisöihin, jotta ne lapset, joilla ei vanhemmat kykene luomaan tarvittavaa ympäristöä ja hoivaa, saavat suojaavia tekijöitä muiden vanhemmilta.

Koulupsykologien ja koulukuraattorien lakisääteisten palveluiden resurssointi kuntoon ja Psykologiliiton ja Talentian suositusten mukaiseksi. Sen jälkeen vasta voidaan miettiä muiden toimijoiden roolia koulujen mt-työssä.

Aikuisen tulee ymmärtää lasten (ja aikuisten) erilaiset tarpeet ja tukea niiden pohjalta lapsen (ja aikuisen) kehitystä. Mielenterveystarkastajia tai mielivaltaa ei tarvita.

Tunnistaa trendi-ilmiöt missä osa nuorista valehtelee saadakseen huomiota

Pelkän yksilöpotilaan hoitamisesta tulee siirtyä perheiden ja potilaan sosiaalisen ympäristön mielenterveyden edistämiseen.

Mielenterveyden tukemisessa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy: koulunkäynnin tukeminen (poikien lukutaito!). jTuetaan kykyä tehdä omaa hyvinvointia koskevia valintoja.