Rakennetaan entistä kattavampaa mielenterveydellistä tukea Suomen kouluihin. Mikäli itse kouluissa ei ole mahdollista lisätä mielenterveysasiantuntijoita, voitaisiin harkita, kuinka lapset ja nuoret saadaan asiantuntijoiden pariin hyödyntämällä tehokkaammin kolmatta ja yksityistä sektoria.

Varhainen tuki lapsiperheille. Mt-palvelut osana pth. ta, neuvolasta kouluun ja työterveyshuoltoon.

Palveluiden painopistettä tulee siirtää koko ajan ennaltaehkäisevään suuntaan ja peruspalveluihin, neuvoloihin, varhaiskasvatuksern ja kouluihin. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, uusia kanavia ihmisten tavoittamiseen, helppoja matalankynnyksen palveluita ja esim. Apua kotiin, kun vanhemnat väsyvät tai heidän on vaikeaa hoitaa arkea tai huolehtia lapsista.

Tuki jo neuvolan kautta, varhaiskasvatuksen ja koulun osuus tärkeä, siellä tavoitetaan kaikki lapset. Tällä hetkellä koulu ei välttämättä tunnista lapsen/nuoren mielenterveysongelmaa, koulupoissaolot lisääntyvät ahdistuksen ja paniikkihäiriöiden takia. Lisätään mielenterveyden tukemisen valmiuksia kaikille, jotka toimivat lasten ja nuorten kanssa päivähoidossa ja koulussa.

Palvelut lähellä lapsia ja nuoria. Kouluihin mielenterveyshoitajia.

Kouluterveydenhuollon resursointia ja käytäntöjä muokkaamalla. Mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevät ryhmät sekä lapsille ja nuorille että vanhemmille olisivat tärkeitä, mutta tällä hetkellä esim. koulupsykologien ja -kuraattorejen työaika ei tahdo riittää tällaiseen, koska oppilasmäärät yhtä työntekijää kohti ovat niin valtavan suuret. Opettajilla pitäisi olla mahdollisuus konsultoida mielenterveysalan ammattilaisia erilaisissa kysymyksissä ja huolenaiheissa. Oppilashuoltoa tulisu kehittää entisestään toimivia käytäntöjä tukevaksi. Samaa mallia tulisi soveltaa jo varhaiskasvatuksen puolella. Tuodaan tuki ja apu nuoren arkiympäristöön, jolloin se on kaikista tehokkainta. Panostetaan myös perheiden kanssa tehtävään työhön perheneuvoloiden ja perhetyön resursseja lisäämällä ja toimintamalleja kehittämällä.

Lapsilla tulee olla riittävästi luotettavia aikuisia ympärillään varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa; ryhmäkokojen tulee olla riittävän pieniä, jotta aikuiset kykenevät huomioimaan lapset ja nuoret yksilöllisesti ja huomaamaan pahoinvoinnin ja tuen tarpeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai ehkäistä sitä läsnäolollaan.

Varhainen tuki

Tunnetaitojen opettelu ja tähän tietoa, tukea ja valmennusta kaikille lasren ja nuorten kanssa toimiville. Lasten ja nuorten mahdollisuus aidosti vaikuttaa ja opetella vaikuttamaan omaan elinympäristöön. Arvostetaan ja hyväksytään lasten ja nuorten näkemyksiä sekä heidän kehittymisen potentiaali.

Aktiivimallin ja vastikkeellisen sosiaaliturvan vaatimukset pitää poistaa työttömiltä vanhemmilta, joilla on alle 18-vuotiaita huollettavia, jotta lapsiköyhyys saataisiin vähenemään. Peruskoulussa voisi opettaa empatiataitoja, jotta lapset oppisivat paremmin ymmärtämään erilaisuutta. Tätä kautta voitaisiin saada kiusaaminen ja kiusaamisen aiheuttamat mielenterveysongelmat vähentymään. Myös aikuisilta tarvitaan enemmän empatiaa, koska köyhiin, psyykkisesti sairaisiin tai päihdeongelmaisiin aikuisiin kohdistuvat syrjivät asenteet vaikuttavat myös heidän lastensa hyvinvointiin. Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun yhteistyötä pitää kehittää entisestään. Sekä ennaltaehkäiseviä perustason palveluita että kuntouttavia ja korjaavia erityistason palveluita tarvitaan.