Tutkimusta tarvitaan enemmän, mutta se tuottaa myös aina totuuksia, joiden todenperäisyyteen suhtaudun hieman varauksella. Tutkimustuloksista vedetyt johtopäätökset voivat joskus 'tuomita' oireiluun, jos tutkimus esim. esittää 'herkät ihmiset sairastuvat mielenterveyden häiriöön x helpommin kuin muut' ja joku herkäksi itsensä tunnistava lukee tutkimuksesta ja ajattelee esim. 'koska olen herkkä, olen tuomittu aina oireilemaan'. Yleistäminen on ongelmallista, ja diagnoosit voivat tuottaa oireilua hyvinkin vahvasti.

Mielenterveysstrategian tavoitteiden suuntaisen toiminnan jatkuva säännöllinen arviointi, joka suunnitellaan konkreettisesti niin, että se tulee myös toteutettua. Riittävää johtamisosaamista ja substanssiosaamista tätä työtä johtavilta.

Tutkimusnäyttöön perustuvaa johtamista tarvitaan. Myös rohkeita kokeiluja uudenlaiseen toimintaaan.

Riittävästi hoitohenkilökuntaa,
kokemusasiantuntijat tuovat konkreettista näkökulmaa mielenterveystyöhön ja he ovat arvokas vertaistuki mt /päi -ongelmista akuutisti kuntoutuville.
Kehittämismyönteisyys, entistä toimivampien käytäntöjen käyttöön ottaminen

Johtajistolle johtamiskoulutus

Tulisi näkyä laajasti koko yhteiskunnassa. tietojohtaminen keskiössä

Painopiste korjaavasta ehkäisevään mt-työhön muuttuu vain johdonmukaisesti johtamalla.

Mielenterveysasiat tulee ottaa huomioon kaikessa, myös johtamisessa.

Mielenterveyden edistäminen tunnustetaan kaikilla hallinnonaloilla esim. kunnassa yhtä tärkeäksi (ei vain soten asia). Tällöin palveluiden ja toimintojen yhteensovittaminen keskeistä. Tällöin jokainen toimija tunnistaa myös oman tärkeän roolinsa tässä kokonaisuudessa. Tätä kokonaisuutta johdetaan monialaisesti yhteen sovittaen.

Tämä ollut sivusta seuraten aika lapsen kengissä - koulutusta lisää johtajille! Soten tulo ja muotuminen vaikutaa myös , aika kriittiset ajat kun on peilattava palvelujen tarvetta saatavilla oleviin resursseihin.