Johtajien tulisi olla kenttätyötä tehneitä. Liikaa puhutaan titteleistä ja arjen tuntemuksen tärkeys unohtuu päätöksenteossa. Kokonaisuudet ja pitkät toipumisprosessit tulee ottaa huomioon.

alan asiantuntijoita jotka ovat tehneet käytännön työtä, johtamaan

On pohdittava, mikä estää hyvää johtajuutta? Mikä sen tiellä on? Polittiinen ohjaus, rakenteet, mikä? Johtaminen on jotain ihan muuta kuin tietotekniikka, mikä oli johdannossa mainittu.

Hyvä mielenterveysjohtaminen kuuntelee työnsä ja alansa tuloksia palvelujen käyttäjiltä, siis ruohonjuurituloksia. Niitä tulee kerätä sillä tavalla, että kaikkien ääni tulee kuulluksi, ei pelkästään nyky-digi-laitteilla, koska se ei ole riittävän tasa-arvoista. Samoin meidän digiloikka palvelujen käytössä on syrjäyttänyt suuren joukon kansalaisia pois hyvä mielenterveystyön ääreltä sekä kaupungeissa, että harvaan asutulla maaseudulla. Mitä ovat parhaiten soveltuvat indikaattorit ja kenen näkökulmasta? Nykyisin pitäisi olla mahdollista jalkautua palvelunkäyttäjien pariin niillä tavoin, jotka oikeasti tavoittavat heitä. Se on tietenkin rahakysymys, mutta ennen kaikkea arvovalinta: halutaanko todellista tietoa vai vain tilastoja?

Tiedollajohtamista, tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa ja käyttämällä myös ihmisten omia kokemuksia apuna päätöksissä.

Koulutus

Johtamisen kehittämistyöhön mukaan 3.sektorin asiantuntijoita sekä kokemusasiantuntijoita.

Johto kuulee sekä asiakkaiden tarpeita että työntekijöitä, jotka kohtaavat asiakkaat päivittäisessä työssään. Johdon pitää tietää tilanne johtamissaan yksiköissä. Työntekijöiden osallistaminen mukaan työn kehittämiseen.

Muistetaan mielenterveysongelmaisellakin voi olla kiinnostusta johonkin hyvään toimintaan, ja siihen pitää kannustaa.
Mielenterveyden ongelmista kärsiviä pitää arvostaa ihmisinä, joilla on oikeuksia ja muitakin tarpeita kuin aivokemian hoito

Stressiyhteiskunta koskettaa kaikkia. Tulee uskaltaa myös tuoda esille tämän ongelmia päätöksenteossa ja ymmärtää syvällisemmin, mihin suoritusyhteiskunnan arvot ja muuttunut elämäntyyli (24/7 saatavilla olo) johtavat. Tulee löytää uusia toimivampia, tehokkaampia keinoja stressinhallintaan. Tätä tutkimusta pitäisi tukea. Pitäisi uskaltaa myös tehdä ratkaisevia päätöksiä, jotta elämäntahti saadaan rauhoittumaan ja ihmisille jää aikaa myös lepoon. Voisiko työtä jakaa niin, että töissä olevat eivät hukkuisi työmäärään ja työttömät saisivat myös osansa. Työelämään pitäisi saada inhimillinen työtahti. Se ei ole normaalia, että jokainen uupuu vuorotellen.