Nyt ollaan liikaa organisaatioiden omissa poteroissa ja keksitään pyörää uudelleen. Tietoisempaa sidosryhmäyhteistyön johtamista asiakkaan tarpeen edellä. Tutkitusti vaikuttavien työmenetelmien käyttämistä.

Ihmisen hyväksyminen sellaisena kuin kukin on.

Terapiakoulutuksen hinnan alentaminen.

Nopea ja nappakka ote. Ratkaisukeskeinen ote. Matalankynnyksen hoitomalli!

Organisaatioissa jollakin olisi kattava näkemys työskentelystä ja johtamisesta.

Kokemusasiantuntijuuden käyttö kaikessa mahdollisessa

Hyvä mielenterveysjohtaminen kuuntelee työnsä ja alansa tuloksia palvelujen käyttäjiltä, siis ruohonjuurituloksia. Niitä tulee kerätä sillä tavalla, että kaikkien ääni tulee kuulluksi, ei pelkästään nyky-digi-laitteilla, koska se ei ole riittävän tasa-arvoista. Samoin meidän digiloikka palvelujen käytössä on syrjäyttänyt suuren joukon kansalaisia pois hyvä mielenterveystyön ääreltä sekä kaupungeissa, että harvaan asutulla maaseudulla. Mitä ovat parhaiten soveltuvat indikaattorit ja kenen näkökulmasta? Nykyisin pitäisi olla mahdollista jalkautua palvelunkäyttäjien pariin niillä tavoin, jotka oikeasti tavoittavat heitä. Se on tietenkin rahakysymys, mutta ennen kaikkea arvovalinta: halutaanko todellista tietoa vai vain tilastoja?

Koulutetaan hyviä johtajia ja huomioidaan heitä valitessaan oikeat arvot!

Enemmän olisi syytä kuulla potilaita ja kokemusasiantuntijoita.

Johtaminen pitää perustua faktoihin eikä kuvitelmiin.