Hallinnossa on epäselvää sen suhteen, minkä pitää olla avointa, minkä ei tarvitse olla avointa / mikä ei saa olla avointa. Yhteiset, yleiset valtakunnalliset ohjeet auttaisivat kaikkia, jotta jokaisen organisaation ei tarvitsisi tehdä itse samaa työtä, mm. vähillä juridisilla resursseilla. Myös viestintä on useassa organisaatiossa avoimen hallinnon kompastuskivi - kaikki eivät halua viestiä, toiset haluavat ilman osaamista, ja vain harvassa on ne, jotka haluaa ja osaa. Jos yhtenäisiä käytänteitä halutaan, siihenkin pitäisi olla tarjolla kansallisen tason ohjeistusta, edes yleisellä tasolla.

Tärkeää. Tilanne on selkeästi parempi kuin takavuosina, mutta edelleen on uutisoitu tietojen pimittämisestä.

tarvitaan enemmän yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä, että tietoa saadaan jaettua avoimemmin viranomaisten välillä. Yritykset kokevat haasteena toimittaa päällekkäistä tietoa eri hallinnonalan viranomaisille, koska valtion järjestelmät eivät keskustele keskenään ja tietoa on hankala jakaa.

Hallinto on monipolvista vailla selkeää strategiaa. Hallinnon ja toimintojen kehittämisessä painaa enemmän poliittiset ambitiot kuin todellinen halu kehittää. Päätökset ja niiden tekeminen on kaikkea muuta kuin transparenttia. Poliittiset päättäjät hyväksyvät ja tukevat rakenteellista korruptiota.

Miten määritellään vastuunkantaminen? Viime aikoina on ollut taas esimerkkejä siitä, kun vastuuta pitäisi kantaa, kantaja häviääkin sairaslomalle tai eroaa/erotetaan. Eikä näin ollen tee töitä asioiden korjaamiseksi. Olen ollut tilanteissa, joissa virheen tehnyt häviää paikalta ja näissä tilanteissa on aina muiden työtaakka kasvanut, kun on ensin pitänyt selvittää, mitä on tehty tai jätetty tekemättä.

Toinen asia: läpinäkyvyys hallinnossa voi ehkä onnistua, mutta samalla päätöksenteon eri vaiheet tulevat massojen arvosteltavaksi. Ja joukossa tyhmyys tiivistyy. Lisäksi nykyisen sosiaalisen median ja hyvien tietoliikenneyhteyksien aikana viestin saaminen esille on helppoa, jolloin yleensä äänekkäimmät mielipiteet hallitsevat keskustelua. Ei siis järkevimmät tai parhaiten perustellut. Ja jälleen kerran viime aikoina olemme saaneet nähdä esimerkkejä, joissa kova ääni ja möykkääminen on "pakottanut" tekemään tietynlaisia päätöksiä. Miten varmistutaan siitä, että kansalaiset ymmärtävät läpinäkyvän hallinnon ja käsittelevät sitä järkevästi?

Hyvä periaate. Hyvä tällainen tavoitetilanne olla kirkkaana mielessä.

Tämä on juhlapuhetta. Käytännössä ollaan jumissa vanhakantaisessa ja paljon sääntöjä sisältävässä toiminnassa. Juhlapuheissa kuunnellaan "herkällä korvalla", mutta käytännössä osallistumisyritykset ovat turhia, esim. omassa virastossani ei välttämättä ehdotuksiin reagoida mitenkään, ei edes vastata. Viestintä on sattumanvaraista ja erittäin kaukana selkeästä.

Yhtenäiset, läpinäkyvät ja selkeät käytänteet ovat tärkeä perusta toimivalle hallinnolle. Viestintä pitää olla nopeaa, mutta linjakasta. Somessa "huhuilu" voi hukuttaa tärkeät viestit ja johtaa helposti harhaan.

Suomessa on maailman parhaat, lahjomattomat virkamiehet. Tällä periaatteella vahvistetaan, että niin on jatkossakin.Pro

Nykyteknologia mahdollistanee siilojen purkamiseen tarvittavia työkaluja. Se missä aikataulussa niitä saadaan käyttöön ja kuinka muutetaan kulttuuria ratkaisee. Tärkeintä on luottamuksen rakentaminen kaikilla tasoilla. Joka tapauksessa pitkä prosessi kun puhutaan kulttuurin muutoksesta. Tämä tulee myös tuoda ilmi sillä ihmisest kuvittelevat yleensä että nämä asiat tapahtuvat muutamassa vuodessa.