• Kyllä, tämä periaate on ensiarvoisen tärkeä hyvässä hallinnossa. Todellisuus toimii merkittävästi toisin. Pienemmissä yksiköissä hallinto toimii mielestäni kohtuullisen hyvin, kun lopullisen päätöksen tekijät ovat jatkuvassa sekä avoimessa vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa. Näin vuoropuhelua tapahtuu jatkuvasti ja päättäjät kuulevat eri näkemyksiä ennen päätöksentekoa. Mitä suurempaan mittakaavaan mennään, viimekädessä valtionjohtoon, sitä enemmän toimitaan puhtaasti oman ideologian pohjalta kuuntelematta ja punnitsematta aidosti eriäviä näkemyksiä tai tunnustamatta tosiasioita päätöksenteon pohjaksi.

  • Tärkeä tavoite. Yhdessä tekeminen vaatii aikaa ja osaamista. Organisaatioissa keskitytään usein liikaa omiin tehtäviin, toimintaympäristön havainnointi ja verkostojen rakentaminen jää vähemmälle, eikä siihen useinkaan kannusteta.

  • Hallinnon avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Yhteistyö EU:n kanssa sekä kansainvälisesti tarvitsee myös nykyistä avoimempaa viestintää. Marinin nykyhallitus on antanut liian monta huonoa esimerkkiä siitä, miten epämääräisesti yhteistyötä tehdään kv. rintamalla. Päätösten vaikutusta Suomen tilanteeseen ei voi jatkossa tällä tavoin vähätellä. Tavoite hallinnon avoimuudesta ja yhteistyöstä on sinänsä tärkeä. Tulevien toimenpiteiden tulee myös kohdentua suoraan siihen.

  • Tämä on hyvä lähtökohta. Huomioitava myös että yhdessä tekeminen ja toimintojen yhdistäminen ovat kaksi eri asiaa.

  • Koronakriisi osoitti, miten siiloutunut hallinto on. Ongelmia on myös viestinnän selkeydessä.

  • Haluaisin painottaa erityisesti vastuun kantamista tehdystä työstä ja päätöksistä. Yhdessä tekeminen ja kaikkien kuunteleminen ei saa johtaa päätöksenteon halvaantumiseen.

  • Yhtenäisyys ja avoimuus tulisi sisällyttää myös hallinnon sisäiseen kulttuuriin, joka vaatii uudenlaisia tiedonhallintamekanismien omaksumista ja vanhojen johtamisrakenteiden purkamista. "Aidot mahdollisuudet osallistua" vaatii eri kohdeyleisöjen tunnistamista ja heidän osallistamista viestinnän keinoin.

  • Yhteydenpito hallintoon on maksutonta niin, ettei yhteydenotosta hallintoon synny muita kustannuksia kuin puhepalvelun perusmaksu. Maksullisia palvelunumeroja ei käyte, koska se taloudellisesti eriarvoistaa kansalaisten mahdollisuuksia asioida viranomaisen tai julkisyhteisön kanssa.

  • kansalisaloitteen vois tehä sähköpostilla https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/470/

  • Toivottavasti näin toimitaan. Tähän asti ei olla ihan onnistuttu edes hallituksessa.

    • «
    • …
    • 32
    • 33
    • 34
    • 35
    • 36
    • 37
    • 38
    • 39
    • 40
    • 41
    • 42
    • …
    • »