Tämä on isoin valinta. Olemmeko pieni köyhä pohjoinen maa vai aidosti osa integroituneempaa Eurooppaa ja maailmaa. on mahdotonta samaan aikaan rakentaa kansallisia muureja ja tehdä tehokasta yhteistyötä EUn suuntaan.

Kansalaisten yhdenvertaisen osallisuuden toteutumisen kannalta selkeä kieli ja viestintä ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa, koska hallinto toimii kielellä ja teksteillä. Hallitusohjelmassa selkeään viranomaiskieleen panostaminen on tuotu ilahduttavasti ja painokkaasti esiin monessa kohdassa, toivottavasti tämä näkyy myös strategiassa.

Kun luodaan osallistumismahdollisuuksia, on syytä varmistaa, että käytössä ovat monipuolisesti eri kanavat, myös kasvokkaiset. Hallinnon on tehtävä myös aktiivisesti työtä sen eteen, että mahdollisimman monien eri ryhmien ja eri elämäntilanteessa olevien kansalaisten toiveet ja tarpeet tulevat kuulluiksi, osallistumismahdollisuuden tarjoaminen ei yksin riitä.

Tämä on visionomainen periaate, joka sisältää lähinnä latteuksia.

Selkeä viestintä on tärkeää mutta erittäin haastavaa. Yhdessä tekemiselle on varmaan tahtotilaa mutta käytännössä olemme jopa Suomessa melko lokeroituneita omiin hallinnon lohkoihin.

Avoimuus on ihanne, mutta tosiasiassa avoimuutta ja keskustelun aloittamista suitsii JUlKL, jossa määritetään valmisteluasiakirjan olevan salainen. Reitti avoimeen valmisteluun siis osin puuttuu. Jos vertaa historian kautta, jossa valmistelu esim muinais-Kreikassa tehtiin avoimena keskusteluna foorumilla, jossa mukana oli aina pohtijoita (filosofeja) niin kauaksi on mennyt, jos valmistelua katsotaan TV1:ssä eduskunnan väittelyssä, jossa valmista ei ihan aina meinaa syntyä.
Viestintä on välttämätöntä, myös valmisteluvaiheessa, edelleen tuo JULKL suitsii... Mitä voidaan ja mitä kannattaa viestiä, ettei yksittäiselle henkilölle tule negatiivisia yllätyksiä ilman minkään tasoista varautumista?

Yhdessätekemisen malleja tulisi kehittää niin, että esim. ekosysteemityössä, kehitys ja innovaatioprojekteissa olisi vahvempi näkemys siitä, että kuka on vetovastuussa ja miten budjetteja käytetään. Voisiko tämä vaatia valtionhallinnon yhteisiä toimintoja, jotta johtajuus nousisi selkeästi tietyltä organisaatiolta? Tällainen objektiivisempi taho voisi myös määritellä hyötyjä yhdessätekemisen lopputuloksista ja fasilitoida kokonaisuutta.

Avoimuus on toimivan ja sosiaalisesti kestävän hallinnon kulmakivi oikeudenmukaisuuden ja luotettavuuden ohella.
Pandemian aiheuttama etätyöskentely on tehnyt selvästi hyvää hallinnon viestinnälle. Viestinnän tulisi aina olla ytimekästä, selkeää ja monikanavaista. Vielä on kuitenkin havaittavissa eriäväisyyksiä toimintamalleissa, ja eri julkisen hallinnon toimijoita pitää kannustaa ja ohjata aktiivisesti jakamaan tietoa. Eri tahot eivät saa olla sisäänpäin kääntyneitä, eivätkä hierarkkiat saa olla kankeita, vaaan hallinnon eri osien pitäisi toimia saumattomasti yhdessä, kuitenkin ilman päällekkäisyyksiä. Avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyisi automaattisesti viestinnän selkeyttämisellä ja siihen tietoisesti panostamalla.

Koko ajan on työnmäärä lisääntynyt, mutta oma vaikuttaminen omaan työhön myös lisääntynyt. Yhteen hiileen puhaltaminen tärkeää, että pääsee hyviin tuloksiin.

Nämä ovat olleet hallinnon tavoitteita aina.

Hienoa jos näin toimittaisiin mutta käytöntö on toinen. Paljon jäykkyyttä joka estää toimimisen tehokkaasti. Ainakin omassa organisaatioissa on liikaa erilaisia -päällikkö tai -johtaja nimikkeellä olevia. Hallinto voi olla litteämpi; tekijöitä eikä johtoporrasta. Omaa ohjaavuutta työhön.