Tiedonhallintaan on syytä panostaa valtionhallinnassa laajasti. Nyt hyvin hajanaista.
Valmistelussa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää tieteellisesti tutkittua tietoa. Lainsäädännön valmistelu ei saa olla riippuvaista kulloinkin poliittisista valtasuhteista ja perustua poliittisten päämäärien edistämiseen.
Tieto on oltava pohjana toiminnalle, kyllä
Miten tieto määritellään? Sisältyykö tietoon pelkästään johtopäätökset? Sisältyykö siihen mahdollisuus nähdä päätöksenteon perusteena olevat tietoaineistot ja dokumentit? Sisältyykö siihen mahdollisuus perehtyä koko lähdekoodiin, jolla aineistosta saatuihin johtopäätöksiin (erityisesti julkisen päätöksenteon raporteissa olevat kuvaajat, taulukot ja ennusteet) on tultu? Tällä hetkellä päätösten perustana oleva tieto ei ole ainakaan laskentamenetelmien osalta avoimesti saatavilla (KHO 2015, kielteinen päätös Excel-mallien julkisuudesta!). Tietoaineistojen ja (digitaalisten) päättelyketjujen julkisuus on tavanomaista nykytieteessä ja täysin mahdollista ottaa laajemmin käyttöön myös julkishallinnossa. Tämä lisää yhteiskunnan asiantuntijapotentiaalin parempaa hyödyntämistä ja julkista keskustelua.
Asiana ok
Tämä on hyvä.
Nyt kyllä leviää voimakkaasti tietojen salaamisen kulttuuri, joka johtaa siihen, ettei tietoa enää uskota. Tietojen luotettavuuteen liittyy myös asiantuntijoiden tulkinnat tiedosta. On erittäin vaarallista, jos asiantuntijoiden mielipiteitä ei saada eikä huomioida kaikilta suunnilta. Usein on niin, että tieto ja lausunto eivät ole mustavalkoisia, vaan järkevä ratkaisu löytyy keskeltä. Tuo edellyttää tiedon luotettavuutta ja tiedon tulee tulla aitona ei muokattuna (jotkut tekijät poistetaan tai muutetaan) ja asiantuntijoita tulee kuulla kummaltakin "laidalta".
Tiedon tai tiedolla johtaminen ei poista tarvetta johtamiselle. Tarvitaan edelleen näkemyksiä, keskustelua ja päätöksiä vaikka tieto ei aina olisikaan saatavilla. Puhdas tiedolla johtaminen voidaan ulkoistaa koneille.
Monipuolisella, tutkitulla tiedolla avoimesti johtaminen on tärkeä periaate. Kansalaiset pääsevät osalliseksi tietoon kielen välityksellä, ja siksi tiedosta viestimisen on oltava selkeää ja ymmärrettävää.
Kaikki tieto ei voi olla julkisesti saatavilla vaan joskus salattavuus on perusteltua. Tietoa käytetään eri tavoin ja paraskaan tutkittu tieto ei useinkaan merkitse yhtään mitään kun suuret linjaukset sivuuttavat tiedon. Toisaalta paraskaan tieto ei luo vastauksia vaikeisiin asioihin vaan ne tarvitsevat tietoon pohjautuvan näkemyksen.