Pelottava ajatus perustaa julkisen hallinnon toimintaa mielikuviin: kenen mielikuvat määräävät suunnan?! Tämä kannanotto ei ole mielestäni johdonmukainen tietoperusteisen päätöksenteon kanssa. En kannata tätä. Sinänsä rakenteiden uudistaminen ja toimintatapojen kehittäminen on tärkeää ja välttämätöntä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Kyllä, mutta samalla hallinnonalan tosiasiallinen arki tulee ottaa huomioon eikä elää pilvilinnoissa jotka rapauttavat em. jatkuvuutta ja nakertavat luottamusta. Suomi on jo nyt erinäköisten ja -tasoisten kokeilujen luvattu maa. Nämä syövät resursseja mutta hyvin harvoin uudistavat toimintaa todellisuudessa.

Missä tämä näkyy? Vanha työkulttuuri jyrää hyvät uudet toimintatavat.

Kun pääsisi ensin digitaaliseen työntekoon

Pitäisi keskittyä tarjoamaan sellaisia palveluja, joita mahdollisimman monet väestöryhmät pystyvät hyödyntämään. Tällaisilla mielikuvitus-kokeiluilla rajataan joku ryhmä kokonaan ulos palvelujen piiristä, kun ollaan kuviteltu aivan liikoja suomalaisten eri-ikäisten ihmisten toimintakyvystä ja välineistä.

Kyky vakiinnuttaa perustoimintoja olisi mielestäni paljon tärkeämpi. Kuvittelijoita, visionäärejä ja konsultteja sekä näiden aikaansaamia rohkeita kokeiluja on jo ihan liikaa. Siirrytään toimintojen kehittämisestä ja visioimisesta niiden toteuttamiseen yhden-kahden hallituskauden ajaksi ja katsotaan sen jälkeen, vähenikö tehokkuus.

Innovointi on tärkeää mutta sen tulisi olla hallittua ja testata kunnolla enne kuin se julkistetaan. Olemme tietotekniikassa nähneet miten hienot suunnitelmat eivät sitten lopulta toimi tai ne ovat vaikeasti hyödynnettävissä tilaaja ja tuottaja eivät puhu samaa kieltä eivätkä todellisuudessa ymmärrä toistensa tarkoitusta ja tarpeita. Siksi muutos muutoksen vuoksi ei ole kannatettavaa asioiden pitää kehittyä mutta ne on osatta tehdä niin että ne palvelevat käyttäjää eikä vain tehdä että saadaan sanoa että on tehty. Apotti ja moni muu "apuväline" vie todellisuudessa aikaa työntekijän ydintehtävältä eli tekeminen siirtyy järjestelmän ylläpitoon alkuperäisen tehtävän sijaan. Valtionhallinnossa on monta varoittavaa esimerkkiä tosin on myös hyviä kuten esim. verohallinnon netittäminen pääosin.
Täytyy myös muistaa, että meillä ei ole pohjatonta kukkaroa kaikenlaiseen kokeilemiseen, kokeilemiseen ei oikein olisi varaa vaan sen tulee olla perusteltua sillä on merkitystä esim.rutiiniluonteisten asioiden poistamiseen ja näin se vapauttaa ihmisiä paremman tuottavuuden tehtäviin, sen tulisi tuke ja/tai kehittää toimintaa.

Inhimillisen toiminnan tärkein ominaisuus on mielikuvitus, eli kuvittelemme koko ajan tulevaisuutta. Kehittämisen pitää kuitenkin perustua parhaaseen tietoon, eikä pelkästään kokeiluun. Eniten keksintöjä syntyy kokeilemalla, mutta parhaat keksinnöt syntyvät suunnittelemalla.

Kuvittelu, mielikuvittelu, haaveilu - jotenkin ei täsmää hallinnon periaatteeksi, kun aiemmin on esitelty TIETO SUUNTAA TOIMINTAA -periaate. Siinä kaiken lähtökohtana on tieto. Riskinotto tuskin kuuluu valtionhallinnon tehtäviin? Toki rohkeat kokeilut on sallittava, jotta systeemi voi muuttua, ylipäätään sallittava se, että uudet henkilöt tarvitsevat sopivasti konkareilta ohjausta kaavoihin ja sopivasti vapautta toteuttaa omannäköistä tehtävää siellä missä se mahdollista on. Kyky kuvitella kyllä ohjaa muutosta ja muutokseen - se on se gap, aukko, joka tarvitsee ratkaista, miten muutokseen pääsee.

Vain muutos on jatkuvaa. Kyky kuvitella ja ennakoida tulevaisuutta auttavat muutosprosesseissa.