Poliisin näkökulmasta kuvittelu ja kokeilu ei luo pysyvää pohjaa. Muutoksen pitää perustua muuhunkin kuin fiilikseen.
Visionäärisyys on tarpeen, kompleksista yhteiskuntaa ei voi ohjata lineaariseen maailmaan rakennetuilla rakenteilla. Tässä esitän jatkuvaa keskustelua eri tahojen välillä, vahvaa ja osallistavaa ennakointityötä, jolloin myös kansalaisten tarpeet nousevat esiin sekä kokeilemalla, pienin muutosaskelein etenemistä.
Nimenomaan! Valtion virastoissa tarvitaan lisää innovatiivisuutta ja rohkeita muutoksia.
Pitää kuitenkin miettiä sitä että vakaa Julkishallinto on yhteiskunnan yksi tukipylväistä. Siksi organisaatiomuutoksia pitäisi vähentää ja keskittyä aitoon ketteryyteen uudistamalla lattiatason työtapoja.
Jatkuva uusien tapojen etsiminen ja vanhojen toimintatapojen kehittäminen ovat osa positiivista suuntausta, mutta edellyttävät myös johdolta ja koko työyhteisöltä paljon. Rohkea kokeilu ja riskinotto voi välillä johtaa myös ei-toivottuun lopputulokseen, joka pitäisi enemminkin nähdä osana kehittämistä; virheiden henkilöityminen ja pelkääminen aiheuttaa ennemminkin pelon ilmapiiriä kuin rohkeaa kehittämistä.
Kyllä, joustavuus ja luottamus ovat avain sanoja. Toive hallinon etätöiden laajentumisesta pysyväksi järjestelyksi mahdollistaisi hallinnon työn tekimisen missä päin Vain Suomea. Parhaat asiantuntijat saataisiin rekrytoitua ilman, että työ olisi paikkaan sidottua. Myös valtion työntekijöiden varotulot jakautuisivat tasaisemmin koko maahan.
Tasapainoiluun tarvitaan pellepelottomia ja vastarannankiiskiä, joille on myös annettava turvallisuuden tunnetta ja tunnetta jatkuvuudesta. Muutosta ei voi ajaa pelkästään yhden porukan tahdosta, vaan enemmistö on saatava mukaan. Ne jotka jätetään jalkoihin, katkeroituvat, eikä siitä seuraa mitään hyvää.
Hieno tavoite. Toteutuu vaihtelevasti. Kuvittelu ei riitä, vaan muutokset tulee osata myös johtaa maaliin asti, siinä on vielä tehtävää. Muutenhan muutos on muutos vain paperilla eikä toteudu käytännössä.
Kun julkishallinto kokeilee, se ei ole koskaan hyvä, koska siitä tulee pelko, että oikeasti ei ole ajateltu kovinkaan pitkälle. Edelleen julkishallinto toimii pääosin verorahoin ja muutokset tulevat olla hallittuja ja eivät saa tuottaa kohtuutonta haittaa kansalaisille. Rakenteita tulee uudistaa, mutta aina muutoksen tekijöille ei ole kaikkea tietoa. Siksi taas päätöksen valmistelu tulee olla mahdollisuuksien ja riskien punnitsemista ja niitä tulee myös avoimesti puhua.
Tätä pitää edistää ja tähän kannustaa aktiivisesti. Oikea suunta! Aloittaessani virkaurani 30 vuotta sitten kiellettin ajattelemasta omilla aivoilla. Piti vaan tehdä niin kuin on määrätty.