Kyllä, kunhan ei ajeta seinään vauhtisokeina. Tekoälyyn perustuvien hallinto-, päätöksenteko- ja palveluskenarioiden lupaus on suuri, mutta on täysin kriittistä analysoida huolella, mitkä ovat AI:n todella turvalliset ja hedelmälliset soveltamisalueet ja missä astutaan tielle, josta poistuminen on vaikeaa silloinkin kun se pitäisi tehdä. Jed Macosko ja Bradley Alaniz muotoilivat tuoreessa artikkelissaan asian hienosti: "The real need for artificial ethics (AE) presupposes that society will allow artificial intelligence (AI) to operate in situations where AI-induced ethical conundrums may result." Tuota sopii miettiä riskinottoja punnittaessa.

Strategian mittaaminen on ensisijaista, jotta suunnantarkistus voidaan tehdä ketterästi, pitkän ajan vaikutuksia ja vaikuttavuutta unohtamatta. Konkreettinen muutosjohtamisen ja -viestinnän kyvykkyys on olennaista mille tahansa organisaatiolle. Tulevaisuuspuheen ja tulevaisuuden tekemisen asemesta pitäisi ehkä puhua enemmän tämän hetken tekemisestä osallisuuden ja tiedon perusteella. Kokeilukulttuuri voi tuoda uutta.

Skenaariotyötä enemmän kehiin!

Muutosjohtamisen ja tuottavuuden kehittämisen taidot ratkaisevat. Kuvittelu ei kuulu palkkatyöhön. Muutokset ja tehostustoimet pitää aikaansaada viikoissa ei vuosikymmenessä.

Ei! Kyse on vakiintuneista toimintamalleista eikä kuviitteellisista hömppäjutuista. Hömpässä ihmiset väsyvät työssään ja toiminnasta tulee epäuskottavaa.

Ei riitä kuvittelu, pitää kasvattaa ennakointi- ja tulevaisuusajattelua sekä osaamista kattavasti läpi virkakunnan.

Tämä ei ole meillä TEM:n tutkimuslaitoksessa mahdollista, koska meitä johdetaan pelolla. Elämme tässä hetkessä, tilanne on epämukava, huomisesta ei ole tietoa saati tulevaisuudesta. Kaikki tämä epävarmuus on aiheutettu huonolla johtamisella.

Kokeilukulttuuriin pitää kannustaa, mutta nykyään sitä ei virheiden pelossa uskalleta tehdä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu virheen ilmaannuttua etsiä syylliset ja rangaista ja nöyryyttää mahdollisimman julkisesti. Toki riskit pitää arvioida huolella ja niiden kantamiseen on varauduttava.

Hallinnon uudistaminen ja ketteryys riippuu myös mahdollisuuksista, miten esimies/johto suhtautuu innovatiiviseen "sooloiluun". Jos lieka on pitkä, ketteryys kasvaa. Kyse on myös resusseista, hyvää pitää usein saada halvalla.

Uusia toimintatapoja tulisi kokeilla rohkeasti ja kuunnella avoimesti työntekijöiden ideoita uudistamisessa