Pitää myös antaa tilaa kuvittelulle eikä aina vain tehostaa ja kurjistaa.

Hallinnon henkilöstö on ajettu ihan minimiin kustannustehokkuuden nimissä. Tämä heijastuu vääjäämättä pitkän tähtäyksen suunnittelussa. Meillä ei ole irrottaa henkilöstöä riittävästi tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmia riittävän laadukkaasti.

Hallinto miettii aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa hallinnon tehtäviä. Kokeilukulttuuri on tässä keskiössä. Mahdollistajina ovat nopeat kokeilut ja innovaatiot sekä uudenlaiset hankinnat. Uusissa hankinnoissa ei pelätä virheitä ja ilmapiiri on kokeiluille myönteinen.

Ilman muuta näin. Rohkeus ja kokeilukulttuuri !

Kyllä ehdottomasti. Riskienhallintaakaan ei pidä kuitenkaan unohtaa. Muutos itsessään ei ole päämäärä, vaan keino selviytyä ja parantaa toimintaa (do no fix it, if it is not broken..) . Virkakoneiston tulee perustua selkeisiin lakeihin ja toimintaperiaatteisiin ja muutoksen tulee olla hallittua, askeleittain etenevää, ei sotesekoilua. Organisaatiot eivät sinänsä ole tärkeitä, tehtävät ovat. VIrheiden palko estää ajattelua ja toteutusta eli on myös turvattava mahdollisuus tehdä virheitä ilman rangaistuksen pelkoa.

Ihana tavoite. Arvelen, että olemme aika kaukana tästä, ainakin jos ajatellaan isossa mittakaavassa. Myös seurantaa voisi miettiä, liittyy tiedolla johtamiseen - on tärkeää, että tiedetään mitä kokeilusta ja riskinotosta seurasi ja miten siitä eteenpäin.

Ennakointi on tärkeää. Miksi ei sana "ennakointi" esiinny sanoituksessa?

Ennakoinnin tulisi sisältyä kaikkeen hallinnon valmisteluun, ja muutoksiin tulisi pyrkiä etupainotteisesti.

Muutoksen sijaan puhuisin uudistamisesta, uudistuksesta. Ketterää ajattelua pitäisi muutekin kasvattaa johtamisajattelussa.

Tämä on uusi tavoite ja periaate aiempiin verrattuna. Erittäin hyvä tavoite. Hallinto ja yhteiskunta ei uudistu (tai vain kovin hitaasti) jos rohkeus ja kokeilunhalu puuttuvat. Voisiko Suomi puristaa itsestään niin paljon uudistuskykyä ja rohkeutta, että olisimme mallina muille maille?