Kyllä. Hallintomme ja ajattelumaailmamme on vielä turhan kangistunutta, ketterä kehitys on terminä tuttu, mutta sitä ei ymmärretä toteuttaa käytännössä. Vaikka työssäni vedän isoa ICT-projektia ketterän kehityksen mallin mukaisesti, tulee kaikki raportointi ja suunnittelu tehdä vesiputousmallin edellyttämällä tavalla, tarkoin tavoittein ja määräajoin, koska organisaatio ei muuhun taivu.
Kyky kuvitella vai kyky ennakoida tai suunnitella tuntematonta ? kuvitella on jotenkin aika abstrakti ilmaus
Kyky saada liikkeelle hallinnonmuutoksia on haastavaa. Yleensä VM:ssä joku virkamies päättää ja sitten asia joko etenee tai ei. Valtiolle tulisi saada esim. digitaalinen "aloitelaatikko" jossa tietyillä kysymyksillä joutuu perustelemaan esittämäänsä aloitetta.
En edelleen ymmärrä miksi lauseiden pitää olla noin vaiketa ja niistä puuttu konkretia. Hallinnolta vaaditaan mielikuvitusta ja rohkeaa kokeilua. Tuossa ei ole mitään konkreettista, vaan se voi tarkoittaa mitä tahansa. Taivashan tuossa on rajana, eikä ehkä sekään.
Uudistusmyönteisyys on hyvästä, mutta valtionhallinto ei voi ottaa kummoisia riskejä esim. viemällä kaikki palvelunsa verkkoon vanhusten ja köyhien ulottumattomiin.
Hyvä periaate
Kuvitteluun pohjautuva muutoksen perusteluissa on oltava myös valmiina epäonnistumisiin ihan eri mittakaavassa kuin nykyisessä reagoimiseen perustuvissa muutoksissa. Nykyinen on perässä tuleva, mutta se perustuu sentään tiedostettuun asiaan, kuvitteellinen perustuu mielikuviin mitä voisi tulla, riskit kasvavat. Onnistuu, jos on tarpeeksi hallinnon reserviä tai kohdentamatonta hallintovoimaa paikkaamaan mahdollisesti väärään suuntaan meneviä muutoksia pikaisesti. Onnistuessaan kyllä tarjoaa mahdollisuuden olla ennakoivasti oikeassa asennossa. Riskeihin varautuminen on oltava voimakkaammin mukana.
Kun kyse on esim. yksilön perusoikeuksista , ei hallintoviranomaisella ole varaa kokeilla, tehdä virheitä tai ottaa riskejä. Toki virheitä sattuu, mutta kyllä niitä pitäisi kaikin tavoin pyrkiä proaktiivisesti estämään. Byrokratiaa tarvitaan, jotta kansalaisten yhdenmukainen vertailu voidaan taata ja mm. mielivalta voidaan estää. Työprosessien arviointi, vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen ja tarvittaessa uudistaminen sen sijaan voidaan ja kannattaisikin toteuttaa kokeilemalla, ja sen jälkeen tarvittaessa rakenteita uudistamalla. Tehokkuutta tulisi tavoitella ja uusia näkemyksiä ottaa rohkeasti vastaan. Kuitenkin riskien otto kuuluu enemmän yritysmaailmaan, ei verorahoilla ylläpidettävään julkishallintoon, ja muutokset eivät saa olla itseisarvoja.
Johdolla suuri merkitys. Omassa virastossani muutosjohtaminen on nyt keskiössä.
Valtion hallinto on jäykkä ja vanhoillinen. Uusien mahdollisuuksien ja toimintatapojen käyttöönotto on hidasta ja usein mahdotonta.