Avoin kehitys ja keskustelu on avain tähän. Avoin lähdekoodi edistää asiaa.

Ok.

Asiana hyvä, mutta sanamuoto tuo epäilyksen. Ei hallinto ole mikään olio, jolla on kyky kuvitella. Hallintoa tekevät ihmiset sen tekevät. Tai ehkä jatkossa tekoäly... Passiivimuoto ei vakuuta, pitäisi olla kuka uudistaa ja kehittää, kenellä on vastuu ja toimivalta siinä?

Hallinnon lakisidonnaisuus kuitenkin estää ihan oikeita kokeiluja uusilla innovatiivisilla tavoilla. Pitäisi pystyä hyväksymään, että virheitä syntyy. Hienoin esimerkki oli e-äänestämiskokeilu. Oli selvää, että ensimmäisellä kerralla jotain menee pieleen, se olisi pitänyt linjata aluksi, kuinka paljon voi mennä pieleen. Vaalien kumoaminen merkitsi sitä, että vaaleissa ei tulla pääsemään e-vaaleihin aikoihin, koska on tekninen tapa mikä hyvänsä aina on yksittäisiä virheitä. Vertailun vuoksi paperiäänestämisessä syntyy myös virheitä, jos ajatellaan että 1 ja 7 voi sekoittua tai numerot on epäselviä ja ääni hylätään.

Fail fast

Johtamiskulttuurin muutos on tämän periaatteen toteutumisessa avainasemassa.

Kamreerimainen, byrokraattinen, kontrolloiva ja kankea hallintokulttuuri puhelinluettelonpaksuisine ohjeistuksineen estää tämän hienon vision. Normien purkua tarvittaisiin joustavuuden mahdollistamiseksi, mutta siihen tuskin on edellytyksiä, sääntely vain lisääntyy. Edelleen, julkishallinnon hallintokulttuuri keskittyy syyllisten löytämiseen ja virheistä rankaisemiseen niistä oppimisen sijaan. Tällaista jööbää ei kannata mihinkään kirjata jos siihen ei ole lähtökohtaisesti mitään edellytyksiä eikä halua niiden edellytysten luomiseen.

Liika kokeileminen haurastuttaa rakenteita varsinkin jos on mukana asiakaspalvelua.

Nyt pitää määritellä hallinto täysi uusiksi. Onko hallinnolla laitos, keskus tms joka tutkii, seuraa ja kehittää tulevaisuus skenaarioita fakta perusteisesti?
Rohkeat kokeilut ja riskinotto ei ihan kuulu hyvän hallinnon periaatteisiin. Tavoitehan ei ole kasinomaisesti testata yhteiskunnan sietokyvyn rajoja, vaan pitää huolta, että hyvinvointi säilyy ja yhteiskunta kehittyy.

Hieno periaate! Olisiko valtion innovaatioyksikkö D9-tyylisesti tarpeen? Innovaatioiden sovelluskohteet voidaan usein skaalata moniin organisaatioihin ja yleinen innovaatioyksikkö voisi olla tehokas tapa edistää rohkeaa kokeilua ja riskinottoa johtaen kulttuurimuutokseen laajemminkin.