Laillisuus toiminnan perustana.

Virkakoneiston rooli suhteessa poliittiseen päätöksentekoon. Jälkimmäisen vaihtuvuus ja vaihtelevat poliittiset linjaukset.

Alustaviin periaatteisiin on saatu tiivistettyä paljon asiaa, joiden varaan 2020-luvun hyvää hallintoa voidaan rakentaa. Kokonaisuus on varsin kattava. Sanalliseen ilmaisuun on periaatteiden viimeistelyssä syytä paneutua lisää. Periaatteiden on oltava selkokielisiä ja ymmärrettäviä niin, ettei niiden tarkoitusta tarvitse arvuutella.

Tasa-arvon myönteinen vaikutus demokratian ja hyvinvoinnin tasoon on laajasti tunnettu tosiasia. Tasa-arvo tärkeä osa arvoperustaa. Hallinnon periaatteissa on nostettu esille moninaisuus ja yhdenvertaisuus, mutta niiden rinnalle on edelleen perusteltua nostaa tasa-arvo. Mahdollisuuksien tasa-arvo ja tasa-arvon toteutumisen osalta kehitys ei viime vuosina ole ollut yksinomaan myönteistä.

Lisäksi kannattaa pohtia olisiko periaatteisiin lisättävä julkisen hallinnon palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä matalan kynnyksen asiointi ja asioinnin helppous palvelukanavasta riippumatta. Suomalaisten luottamus hallintoon on kansainvälisesti korkealla tasolla. Mukana on sekä järkeä että tunnetta. Hallintoa ei ole Suomessa korotettu juhlallisesti jalustalle, vaan asiointiin kuuluu tietynlainen arkisuus ja mutkattomuus. Vastaava reilu meininki on hyvä säilyttää.

Oikeusvaltioperiaatetta voisi vielä korostaa.

Muuten kyllä, mutta viimeisen periaatteen jättäisin pois tai liittäisin maltillisemmin periaatteeseen "Tieto suuntaa toimintaa".

?

Kokonaisuus on tasapainoinen ja yhtenäinen. Toimeenpanoon ja lopullisiin kirjauksiin toivomme konkretiaa ja riittävää kunnianhimoa.

minusta olisi hyvä korostaa eroa sen suhteen, mikä on fakta-aineistoa ja mikä on sitten poliittinen tavoite. näiden sekoittaminen johtaa helposti epämääräisiin tuloksiin.

Melkein kaikki edelläolevista on operatiivisia periaatteita. Ne kertovat tekemisen tavasta, mutta eivät mitään suunnasta. Näitä tulisi ehdottomasti täydentää strategisilla linjauksilla ja tavoitteilla. Menestyminen edellyttää radikaalia suunnanmuutosta.

Hallinto on olemassa mahdollistaakseen yritysten ja kansalaisten edelläkävijyyden kulloisessakin maailmantilanteessa. Siinä koko virkamieskunnalle yhteinen tavoite.

Johtamisen uudistuminen on välttämätöntä, jotta ylläolevat totetutuvat. Tulisi lisätä tähän edellytyksenä kaikille johtamistehtävissä oleville. Johtajat voisivat olla max kaksi 5-vuotiskautta johtamistehtävissä, sitten kiertoon toisiin tehtäviin. Näin valtion- ja kunnanhallinnossa olisi aina tuoretta johtamista/johtajuutta.

Saako virkamies olla innostunut ja innostava? Entä luova? Käytännössä nämä ovat välttämättömiä ominaisuuksia/toimintatapoja, jotta olemme olemassa jatkossakin. Ehdotan nämä lisättäväksi sopivaan kohtaan.

osa epäilee että kehitysvammainen ei voi toimia politikkona koska diagnoosi se tuntuu epäreilulta mun arvot on reiluus ja tasa arvo vammaisia on harva politikkoina