Osaamista tulisi lisätä ja hallintoa kokonaisuutena tulisi kouluttaa toiminnan vaikutusten arvioinnissa. Valtionhallinnon ja kuntien viranhaltijoita valittaessa ensisijainen lähtökohta tulee olla tehtävän edellyttämä koulutus. Soveltuva korkeakoulututkinto/ylempi korkeakoulu vaatii tehtävän edellyttämää terävöittämistä.

rakennetta olisi kevennettävä ja resusseja olisi suunnattava toteuttavaan portaaseen

Valtion ja kuntien pitäsi päästä pois siiloutuneesta rakenteesta, jossa eri osastot jopa ELY-keskuksissa haastavat toisiaan oikeuteen. Tiedonkulun ja keskustelun jo ennen päätöstentekoa tulee olla avoimempaa. Valitusprosessit tulee olla nopeampia. Toimintakulttuurin täytyy olla asiakaslähtöistä eikä pyrkiä vain oman yksikön tai aseman vallan korostamiseen ja asioiden käsittelyn pitkittämiseen.

Målinriktade satsningar på en välfungerande tvåspråkig förvaltning i enlighet med regeringens nationalspråksstrategi och kommande styrdokument.

Rakenteiden yksinkertaisuudella, selkeydellä ja moniportaisuuden välttämisellä varmistetaan parhaiten palvelujärjestelmän toimivuus. Tähän liittyy myös toimijoiden välisen työnjaon selkeys. Rakenteiden uudistamisessa on oltava pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista yli hallituskausien, koska harha-askeleet käyvät yhteiskunnalle kalliiksi.

Prosessien kehittämistä (palvelumuotoilua) on jatkettava niin, että ne näyttäytyvät hallinnon asiakkaille loogisina kokonaisuuksina. Vaikka palvelun tuottamiseen tarvittaisiin useamman julkisen tai yksityisen toimijan panosta, ei asiakasta saa tarpeettomasti vaivata esim. hallinnon sisäiseen työjakoon liittyvillä kiemuroilla. Sääntelyä tarvitaan, mutta sen suhteen on oltava kriittinen. Sääntely, jolla ei saavuteta odotettua myönteistä vaikutusta, on syytä tarpeettomana purkaa. Palveluprosesseissa on oltava sisäänrakennettuna asiakkaiden osallisuus.

Suurten rakenteellisten (organisaatio) muutosten tekeminen on usein poliittisesti vaikeaa. Tästä syystä hallinnon on entistä enemmän tehtävä työtä yhdessä ja toimittava yhdensuuntaisesti yhteisten tavoitteiden eteen. Ilmiölähtöinen lähestymistapa on osoittautunut suhteellisen hyväksi menetelmäksi. Hyvä esimerkki on tavoite hiilineutraalista Suomesta, jonka saavuttamiseksi jokainen toimiala ja toimija tekee työtä omien keinojensa avulla. Verkostot ovat kuuluneet sanavarastoon pitkään, mutta ilmeisesti koronan aiheuttama poikkeusaika on saanut verkostoitumisen kukoistukseen, koska teknisten työvälineiden käytössä on otettu harppaus uudelle tasolle. Tätä kehitystä on syystä vahvistaa.

Tietoa, vaikutusten arviontia ja seuraamista osaamisessa ja prosesseissa lisää.

Julkisen hallinnon rakenteet, prosessit ja toimintakulttuuri pitäisi muuttaa asiakasta (ihmisiä, yrityksiä) palveleviksi. Tämän pitäisi näkyä myös kielenkäytön muuttumisena niin, että asiat nimetään palveluja käyttävän ihmisen (yrityksen) näkökulmasta ja että viestintä on riittävän konkreettista ja muutenkin selkeää. Jotta tällainen muutos tapahtuisi, tarvitaan ainakin siihen suuntaavaa johtamista ja koulutusta.

Moni asia ja toimi pitäisi yksinkertaistaa, ja yhtenäistää.....himmeleistä on vaan pakko päästä eroon

Osallistavuus olisi hyvä toteuttaa aidosti, sillä tavoilla jotka ovat saavutettavia ja mahdollisia kaikille. Suunnittelussa olisi hyvä toteuttaa siis intersektionaalisesti. Julkisen hallinnon tulee edistää moninaisuutta konkreettisten tekojen kautta.
Rekrytoinneissa julkishallintoon tulisi aina käyttää anonyymiä rekrytointia (rekry ilman nimiä, kuvaa, siviilisäätyä, sukupuolta yms.) Julkisen hallinnon rekrytoinneissa tulisi lisäksi mahdollisuuksien mukaan harjoittaa positiivista syrjintää (positiivista erityiskohtelua) eli konkreettisesti helpottaa syrjinnälle alttiiden ryhmien työllistymistä valtion hallintoon silloin, kun tehtävään hakee kaksi yhtä pätevää henkilöä.

selkeyttä lisää, kirkkaat tavoitteet ja toimeksiannot, poikkihallinnollinen projektityöskentely