Suomen julkinen hallinto kuuluu jo nyt maailman parhaimpiin. Toimintaa voidaan tehostaa ja kenties tulee pakkokin tehostaa. On pidettävä kirkkaana mielessä se, mitä julkisen hallinnon tehtävät ovat ja tehdä linjaukset sen mukaisesti. Työn tekijöiden pitää olla motivoituneita ja palkkatason riittävän hyvä houkuttelemaan riittävän hyviä ihmisiä myös johtotasolle.

Hallinnon tulee paremmin tiedostaa ja huomioida saamenkielisten kielelliset oikeudet. Saamenkielistä viestintää on lisättävä, jotta saamenkieliset saavat tietoa itseään koskevista asioista omalla kielellään. Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja (mm. Kela) sekä opetustoimea.

Enemmän dosentteja ja vähemmän konsultteja!

Viranomaisten tavoitettavuuden parantamiseksi on tehtävä toimenpiteitä. Henkilöstövähennykset heijastuvat tässäkin asiassa, internet on hyvä apuväline ja sitä tulee hyödyntää tehokkaasti, mutta muitakin toimenpiteitä tarvitaan. Informaation jakaminen on oltava kokonaisvaltaista. Esimerkiksi tieliikennelain uudistuksen informaation jakaminen on epäonnistunut. Tiedon jakaminen ei voi olla sen varassa, että ihmiset itse hakeutuvat internettiin tutustuakseen uudistuneeseen lakiin.
Olemme onnistuneet rakentamaan Suomeen oikeusjärjestelmän, jossa oikeutta on varaa hakea vain rikkailla tai täysin varattomilla ihmisillä. Keskituloiset ihmiset Suomessa eivät halua tai uskalla hakea oikeutta, koska maksut oikeudenkäynneistä ovat kohonneet yli heidän maksuvaransa. Tiedän jo useita tapauksia tuttavapiiristä, jotka eivät ole lähteneet hakemaan oikeuksiaan, vaikka kaikella maalaisjärjellä ajateltuna heidän pitäisi voittaa kyseiset tapaukset. Järjestelmää ja siitä aiheutuvia kustannuksia tulee tarkastella kriittisesti

Toimintojen ja käytäntöjen yhtenäistämisen kautta, miettiä mitä on 2020-luvun yhtenäinen hallinto Suomessa. Hallinto, joka on avointa ja osallistavaa, mutta perustuu tiedolla johtamiseen ja hyvään ja yhtenäiseen tiedonhallintaan.

Poliitikot tekevät poliittisia päätöksiä ja kanatavat niihin liittyvän poliittisen vastuun - vaikka case Posti, ... ja valtion/kunnan muu hallinto pois siiloistaan kohti aitoa yhteistä yhteiskunnallista valmistelua intressitahot mukaan palvelumuotoilun keinoin sekä hyvää läpinäkyvää toimeenpanoa. Yksi virke!

Siiloja pois, luovaa yhdessä tekemistä organisaatiorajojen yli, hierarkiajohtaminen minimiin. Yhtenäiset toimintaperiaatteet ja päämäärät, johdon aito sitoutuminen periaatteisiin varmistettava. Eri organisaatioiden toiminta, prosessit, rakenteet ja resurssit rehelliseen tarkasteluun suhteessa tavoitteisiin. Tässä tulee hyödyntää ulkopuolisiakin ammattilaisia. Henkilö- ja toimintaresurssit kohdalleen; valtionhallinnon henkilöstökustannukset ovat kuitenkin murto-osa budjetista, mutta merkitys suuri - ja kiireessä ei toimintaa tehosteta uusin ideoin. Tietoalustat - ja järjestelmät kohdalleen. Konsulttidemokratian vähentäminen, omat pysyvät asiantuntijat tärkeitä. Tutkimus kunniaan. Lainsäädäntö tukemaan esitettyjä periaatteita (esim. planetaariset rajat ja luonnon kestokyky..tällä hetkellä voi vain nauraa, kun ei viitsi itkeä, tiukka suojelu yhdelle rauhoitetulle ei-merkittävälle kasviyksilölle, kun metsätalous hävittää valtavia määriä vuosittain ilman seuraamuksia). Valtiolla töissä -ajattelun lisääminen. Työntekijöille vapautta oman työnsä tekemiseen -tulokset ratkaisevat. Ei-toimiva yritysmaailman toimintatapojen ihannointi pois (esim. tulospalkkausjärjestelmät, jotka eivät toimi, vaan turhauttavat). Hallinnon rinta rottingille! Me tehdään toimivaa yhteiskunta.

Pitäisi päästä eroon liian jäykistä rakenteista ja rajoituksista. Henkilöstöhallinnon puolella esim mahdollisuudet osittaisiin etätyöpäiviin ja työsekntelyyn esim 30% viikossa toisen viraston tai valtionhallinnon yhteisissä projekteissa. Poikkihallinnollisten hankkeiden mahdollistaminen ohjauksen ja hallinnoinnin tasolla. Siirtymällä ohjauksessa strategisemmalle tasolle nostamalla näkökulma suoritteista laajempien tavoiteiden saavuttamiseen.

Pohdiskella politiikan ja hallinnon jatkuvuuden (virastojen/kuntien/hallinnon perustehtävän) suhdetta, ratkaista johtajuus-kysymys esim. digitalisoinnin kohdalla (hankkeistaminen valtakunnallisesti??), johtaa avoimuutta ja luottamusta esimerkillä.

Näistä toimintakulttuurin muutos on ylivoimaisesti tärkein! Sen muuttamiseen tarvitaan johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä, koulutusta, oppimista, yhteistä sanoitusta - ja onnistuineiden esimerkkien tuomista esille. Rakenteet ovat toissijaisia, mutta toki niillä voidaan sössiä monta asiaa: nyt ainakin itse pelkään maakuntauudistuksen tuomaa lisäsotkua toimijakenttään.