Ruohonjuuritason toiminta mielenterveyden edistämisessä tutuksi myös johtoportaalle.

Asiantuntijuus esille ja heidän kauttaan ruohonjuuritaso kuuluville.

Työnjohdolle/esimiehillä saisi olla enemmän empaattia. Tuntuu että töissä syrjitään heti kun mt- ongelmia on tullut ilmi. Toivoisin että työnjohto ottaisi huomioon jokaisen yksilönä; henkilönä jolla voi olla ylä-ja alamäkiä. Ja ettei yksi masennuskausi tai vastaava vie kaikea toivoa siitä ettei kykenisi enää mihinkään. Työpaikoilla olisi hyvä että otettaisiin käyttöön jonkinlainen kriisipalaveri, kun henkilö on mt- ongelmien takia pois paljon tai useamman viikon. Tai edes työnjohto ohjaisi ja neuvoisi tietylle taholle ja tukisi henkilöä.

Hyvä johtaminen sisältää laadukkaan ajantasaisen ja tutkitun tiedon lisäksi laaja-alaista yhteistyötä, aitoa kiinnostusta ja inhimillisyyttä.

Asianmukaista johtamista. Pahimmassa tapauksessa itsemurhan tehneelle potilaalle on naureskeltu muiden potilaiden kuullen. Kanteluihin sepitetään lääkäreiden puolesta valheellisia lausuntoja, jotta henkilökunta selviäisi väärinkäytöksistä. Näihin radikaali muutos potilaiden oikeusturvan ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi. Tarkastuksia ja valvontaa lisättävä, joissa potilaita kuullaan myös. Tuloksiin reagoitava.

Rahoituksen lisääminen perustutkimukseen, jotta mielenterveyden ilmiöistä ja hoitomalleista olisi kattavampaa tietoa. Tutkimukseen perustuvat interventiot päätöksenteon ohjaajina.

Epäasiallisen johtamiset, pelolla johtamisen, psykologinen turvattomuus työpaikoilla. Näihin tarvitaan avoimempaa ja puuttuvampia linjausta tai joku metoo-kampanja

Perusterveyshuollossa hoitotakuu näissä tapauksissa ei voi olla pitkä, kun mieli murtuu, tarvitaan apua heti. Perusterveyshuolto ei toimi hyvin, työtaakkaa on valtavasti lääkäreillä, koska heitä on siellä liian vähän.
Taustalla on useiden päivien oireilua käytännössä, mutta aikaa ei saa. Poliisin kanssa asioiminen on ainoa ratkaisu jolla saa apua nopeammin mutta polku ei ole hyvä. Erikoishoitoon ei pääse ilman perusterveyshuollon lähetettä vaikka kyseessä olisi jo krooninen potilas, jolla on ollut hoitoa jo mieleisairaalassa. Tämä akuutti tilanne myös sotkee lääkärin työtä valtavasti. Ilman lähetettä pitää voida päästä palveluiden piiiriin erikoissairaanhoitoon ja rahallisesti tähän organisaatioon luomiseen tulisi panostaa jo valtavien työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi.
Mielenterveyspotilaiden sairauksien hoidoissa ei ole saatu mitään mullistavaa edistystä lääkehoitojenkaan kautta ja tutkimustieto jopa osin on ristiriitaista lääkkeiden suhteen. Vuorovaikutukselliset menetelmät ja vertaisryhmät vaikuttavat menetelmiltä joihin tarvitaan jälleen rahallista panostusta kuin myös tiloihin joissa kohtaamiset toteutuvat. Homeiset ja epäkäytännölliset tilat eivät saisi olla enää käytössä. Päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat käsi kädessa mutta niitä pyritään hoitamaan eri tahoilla ja eriaikaisesti, käytännössä yhdistämistä tarvittaan. Ahdistuneelta nuorelta alle 25 v, päihteiltä käyttävältä ajokortin poisotto ei tilannetta paranna, poliisin pitäisi voida saada oikeus ottaa auto pois määräajaksi ja ohjata lääkäri- ja sosiaalityöntekijän kontaktiin. Aktiivista vieroitushoitoa tulee ainakin yrittää tarjota, taustalla usein on muutakin mielenterveysongelmaa ja valtavia sosiaalisia ongelmia. PÄihteiden suhteen tarvitaan myös resurssointia poliisivoimiin.
Julkisen puolen mielenterveysosaajien puute pitäisi pystyä ratkaisemaan, toiminta on todella aliresurssoitua, vaikka on valtavasta potilasjoukosta kyse. Nämä potilaat eivät saisi joutua odottamaan kuukausia etenkään nuorena saadakseen apua. Psykiatreja on Suomessa tuhansia, mutta valitettavasti kaikki eivät ota vastaan potilaita. Yksityiset markkinat ovat liian kalliita potilaan itsensä kustannettavaksi, palveluseteli voisi olla ratkaisu voida hyödyntää koko kapasiteettiä. Mutta vaikuttaa siltä että koko alalle tarvitaan myös enemmän osaajia. Hyviä koulutuspaikkoja tarvitaan ja uskallusta kokeilla myös uusia hoitomuotoja. Johtamista todella tarvitaan ja siinä mielessä STM ajatus lähteä tätä kehittämään, on loistava ajatus. Monessa muussakin on yhteisillä ratkaisulla päästy eteenpäin, nyt nuo jo olemassa olevat hyvät toimintamallit pitää jakaa koko kansan hyväksi. Huomioitava että turvapaikanhakijat muodostavat uuden ryhmän monikulttuurisen taustan vuoksi. Ala kärsii samasta ongelmasta kuin vanhustenhoito.

Tietojohtamista kokemusasiantijoita, potilasjärjestöjä ja työntekijöitä kuunnellen.

Tietojohtamista. Tutkimusnäyttöön pohjautuvaa työskentelyä. Moniammatillista yhteistyötä yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Palveluiden kehittämistyössä huomioitava kokemusasiantuntijat ja tarpeellista kuulla asiakasraateja ja läheisiä.