Tärkeintä olisi saada kokemusperusteisia tutkimuksia tietoon pohjautuvien tutkimustulosten rinnalle jotta johtaminen on laadukasta ja tiedetään mikä toimii ja mikä ei. Inhimillinen, yksilöllinen ote, myös johtamisessa. Työntekijöillä mahdollisuus luovien, monipuolisten menetelmien käyttöön.

Johdossa pitäisi olla henkilöitä joilla on oikeaa tietoa ja kokemusta myös kentältä että voivat ymmärtää paremmin alaisten toimintaa.

Ajan hermoilla pysyminen: uusien tutkimuksien ja menetelmien hyödyntäminen, moniammatillisuus mielenterveydenhuollossa..

Johto, sen motiivit ja asenteet vaikuttavat suoraan "alaisten" ajatteluun ja tapoihin. Muutoksen on tultava korkealta.

Lisää tutkimuksia, ajankohtaista palvelutarvekartoitusta, ja monipuolista kuuluvuutta. Saadaanko seulaan esimerkiksi vähemmistöjen ääni? Harvaan asuttujen alueiden asukkaiden ääni? Ei-diginatiivien vanhusten ääni? Syrjäytyneiden ääni?

Tiedolla johtamista. Toimenpiteiden ja palveluiden vaikuttavuuden seurantaa.

Johtajille kattavat mielenterveystestit ennen töihin päästämistä.

Mielenterveys olisi ensiarvoisen tärkeää huomioida kaikessa johtamistyössä. Moni uupumus olisi ehkäistävissä, jos työpaikoilla olisi tietoa, ymmärrystä ja mahdollisuus tuoda omia jaksamisen rajoja esiin ennen kuin voimat loppuvat (ilman pelkoa negatiivisesta reaktiosta).

Hyvä johtaminen hyödyntää ajantasaista tutkimustietoa tehokkaasti mutta osallistaa palveluiden käyttäjät myös osaksi palveluiden kehittämistä.

Tutkimusperustaiseen mielenterveyshoitoon panostaminen