Pitää erottaa toisistaan asioiden valmistelu, niistä päättäminen ja niiden toimeenpano. Poliittisen päätöksenteon on oltava avointa, valmistelu ei kaikilta osiltaan voi olla, koska silloin ei jää tilaa poliittiselle päätöksenteolle. On myös niin, että kaikki eivät voi osallistua kaikkeen valmisteluun eikä kaikilla ole kaikkien asioiden asiantuntemusta. Siksi julkinen hallinto on jakautunut erilaisia tehtäviä hoitaviin organisaatioihin, myös maantieteellisesti.

Saamenkielisten osalta valtionhallinnon ja julkisten palvelujen ratkaisuehdotuksista tulee pyytää lausunto saamelaiskäräjiltä. Saamenkielisten palvelujen valtakunnallisesta saavutettavuudesta tulee pitää huolta ja saamenkieliseen viestintään ja palveluun tulee varata riittäviä resursseja. Saamenkielisiä tulee työllistää valtionhallinnon eri sektoreille ja myös viestintään omakielisen tiedonsaannin varmistamiseksi. Saamenkielisiä digitaalisia palveluja tulee kehittää ja niiden käyttämiseen tulee tarjota digitukea.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat hyviä lähtökohtia.

Tärkeitä tavoitteita. Pitäisi myös huolehtia toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitaan valmiuksia ja resursseja toimivaan viestintään ja vuorovaikutukseen. Lisää kilenkäytön koulutusta hallinnossa työskenteleville ja lisää kielen ammattllaisia hallintoon.

Avoimuus on hyvä asia. Tällä hetkellä valtion ja hallinnon viranomaisten tavoittaminen on tehty hankalaksi. Monesti yhteydenotto tapahtuu lisämaksullisten pehelinnumeroiden kautta, joka laskee kansalaisten yhteydenottoaktiivisuutta. Kaikilla ei ole internetin käyttömahdollisuutta. Tässä asiassa olisi reilusti parannettavaa.

Avoin hallinto on tärkeä periaate ja hyvän hallinnon perusta, mutta siinä on paljon kehitettävää. Digitalisaatio ja sähköinen tiedonhallinta luovat mahdollisuuksia kehittää avoimuutta, mutta tiedonkulun esteettömyys ja läpinäkyvyys tulisi varmistaa ja sitä tulee valvoa, että olennainen tieto on saavutettavissa. Tietojärjestelmät eivät automaattisesti takaa avoimuutta tiedonkululle,

Tällä hetkellä on haaste, ettei valtioneuvosto ole yhtenäinen, vaan eri ministeriöt ns. vääntävät kättään, kun hyvin erilaiset intressit lähtökohtina. Miten tästä päästäisiin yhteistyöhön ja yhteen suuntaan?

Hyvä tavoite, joka vaatii myös poliitikoilta saman asenteen sekä toimintatavan. Nykeisellään ei onnistu.

Tärkeä periaate ja päämäärä, mutta huolehdittava myös, että vastuunjako ja päätösmenettely on ehdottoman selkeää. Osallistaminen ja kuuntelu on hyväksi, mutta hallinnolla on lainsäädännön asettamat rajat, jotka tulee myös viestiä selkeästi; kaikkia ei voi miellyttää. Raaka tosiasia on myös, että niin yhdessä toimiminen, viestintä kuin osallistaminenkin on organisaatioissa (henkilö)resurssikysymys, mietittävä, missä asioissa tarpeen ja miten. Myös kv-työ vaatii resursseja. Vastuunkanto jää käsitteenä tässä epämääräiseksi. Ongelmana on yleisesti hallinnonalojen ja virastojen välinen ja jopa sisäinen resurssitaistelu; miten saataisiin yhtenäiset periaatteet resurssien reilulle jaolle?

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä arvoja, samoin selkeä ja ymmärrettävä viestintä. On hyvä muistaa että vaikka valtiolla on hyvä yhdenmukaistaa käytäntöjä, niin valtiohallinnon sisälle mahtuu hyvin kirjava joukko erilaisia tehtäviä ja näiden hoitamiseen tarvitaan hyvinkin erilaista osaamista ja ammattiryhmiä joten on varottava tasapäistämistä kun suunnitellaan valtion toimintaa ja strategiaa.