Hallinnolla on lajasti tietoa jota muilla toimijoilla ei ole. Tätä tietoa tulisi tuottaa ja jalostaa avoimesti verkossa jaettavaksi nykyistä enemmän, se on myös demonkratian edellytys.

Tutkittua tietoa ei saa halveksia eikä leimata tarpeettomasti omien näkemysten vastaisesti poliittiseksi, vaan ottaa avoimesti vastakkaisia ja ristiriitaisiakin tietoja huomioon.

Ehdottomasti näin. Mutta tämä vaatii paljon resursseja.

Hyvä periaate. Tämän toteuttamiseen tarvittaisiin vain hiukan enemmän aikaa, jotta työntekijöillä olisi jatkuvasti aikaa perehtyä alansa uusimpaan tietoon.

Tämä on hyvä periaate, kunhan tosiaan avoimesti kerrotaan mihin ja kenen tietoon päätös perustuu.

Tieto on sekä hallinnon työntekijöille että asiakkaille varsin usein kielellisessä muodossa. Valmistelua ja päätöksentekoa taas ohjaavat kielenkäytön (kirjoittamattomat) normit sekä toisaalta tekniset välineet. Avoimuus ei toteudu, jos "tieto" ei ole ymmärrettävässä muodossa. Pitäisikö muuten täsmentää, mitä "hallintoa" tässä tarkoitetaan? Ministeriöitä, valtion virastoja vai vaikkapa kunnan sosiaalitointa? Liikutaan todella yleisellä tasolla. Hiukan huolestuttaa se, että hallintoa kehitetään konsulttien ja ajatushautomojen voimin. Näillä näyttäisi olevan osaamista lähinnä oikeanlaisen strategiakielen tuottamisessa: hallinnon käytännöistä, substanssista ei ole kauheasti näyttöä. Oikeita tutkijoita näissä laitoksissa kai ei ole?

On olennaista tietää, mistä tieto on peräisin ja onko se luotettavaa. Eikö tässä yhteydessä olisi hyvä mainita tutkimukseen perustuva tieto ja toisaalta kriittisyys.

Tämä on oikein kannatettava periaate. Toteutuakseen vaatii vielä paljon, mutta onneksi tästä jo puhutaan ja tieteen tekijöitä kuullaan.

Ehdottomasti. Päätösten on oltava perusteltuja ja perustana olevan tiedon avoimesti saatavilla mahdollisimman laajasti.

Tietoyhteiskuntamme tarvitsee avointa tiedonkulkua, jonka esteenä esim. verotietojen osalta tarjotaan tietosuojaa. Mediat edistävät myös tiedonsaantia. Kansalaisten edellytykset tuottaa hyödyllistä tietoa on palautettava yliopistojen kirjastojen ja Kansallisarkiston osalta - on järjetöntä pitää suljettuna marginaalisten säästöjen takia (aukioloajat ennen ma-pe klo 9-20, la 9-15, nyt ma-pe klo 9-16). Työelämässä vielä toimivien kansalaisten tutkimustoiveita tulisi edistää eikä lannistaa. Digitoituna on vain murto-osa kaikesta.