Kunhan näistä ylätason aatteista päästään enemmän konkretiaan, niin hahmottuu paremmin.

Toivoisin, että tähän kirjattaisiin myös hallinnon kyky ja halu viedä asioita parempaan suuntaan, jos asiakkailta/kansalaisilta/miltä tahansa kohderyhmältä tulee hyviä kehittämisehdotuksia, joita voi toteuttaa vain hallinnon toimin. Usein nämä kentän ehdotukset tyrmätään mahdottomina, kun kyse on vain hallinnon henkisestä laiskuudesta kehittää omaa toimintaansa! Hyvä, jos kaikki luetellut toteutuvat edes jotenkin - ainakin suunta on hyvä!

Varmastikin riittävä kombo, mutta osin vaikeasti toteutettavissa ja hallittavissa.

Toisia kunnioittavasti verkostoissa toimimalla, tulee hallinnosta kustannustehokkaampi ja toimivampi.

Erinomainen kokonaisuus lukuunottamatta viimeistä muutoksen ja riskien luomista ilman vaikutusten arvioimista.

Periaatteet ovat sopivan idealistisia, mutta kuitenkin toteuttamiskelpoisia. Tärkeintä olisi hyödyntää olemassa olevaa tietoa monipuolisesti, kerätä uutta tietoa ja tehdä päätöksiä niiden pohjalta. Olennaista on myös seurata tehtyjen päätösten vaikutuksia ja ennakoida niitä eri yhteiskunnan aloihin.

Sosiaalisen, yhteiskunnallisen ja ympäristöllisen vastuun tulisi muodostaa eri periaatteita yhteensitova horisontaalinen perspektiivi.

Avoin hallinto ja luottamusta rakennetaan aktiivsesti ovat konkereettisia ja hyviä periaatteita. Seuraavat kuulostavat pakkokeksityltä sanahelinältä konsultin suusta. Tietoon perustuvuus, kestävän kehityksen huomioiminen, yhdenvertaisuus ja luovuus ovat perusasioita hallintoa toteutettaessa. Osaamista näiden suhteen on hyvä pitää ajantasalla ja täydentää tarvittaessa.

Hyviä periaatteita, kun ne vielä saadaan käytännön tasolle.

Hyvän hallinnon periaatteiden korostaminen ei saa jäädä kehittämisen jalkoihin, ilman niitä ei ole perustaa jolle luottamusta ja kehittämistyötä rakennetaan.