Aikamoista kapulakieltä ja sanahelinää oli. En saanut käsitystä kokonaisuudesta ja konkretia puuttuu. Edelleen painottaisin sanamuotoa, me hallinnossa teemme sitä ja tätä. Ei mitään epämääräistä hallinto tekee, kun kuitenkin ihmiset tekevät. Nämä periaatteet eivät kuitenkaan toimintaa muuta, eihän YK:n Ihmisoikeuksien julistuskaan ole taannut kaikkille ihmisille ihmisarvoista elämää. Ainoa muutostoivo on ihmisten tietoisuuden kasvaminen. Hallinnossa ihmisyyden ja kaikkien työntekijöiden keskinäinen kunnioittaminen on tie, joka tekisi tällaiset periaatteet tarpeettomaksi. Valitettavasti siihen on vielä matkaa, koska suurin osa porukasta kulkee laput silmillä omassa kuplassaan, omaa etuaan edistäen.
Aika mahtipontiset tavoitteet pieneltä valtiolta.
Kuinka ne on toteutettavissa
Hallinnon varautuminen ennakoimattomiin kriiseihin, turvallisuustilanteen muutoksiin, varautumiseen ja globaaleihin yllätyksiin tulisi olla mukana. Kaikkea ei voida ennakolla rakentaa valmiiksi odottamaan tulevia tapahtuma, vaan hallinnolla tulee olla kyky johtaa ja toimia sekä käyttää resursseja nopeasti tilanteessa, johon ei olla varauduttu. Päätöksenteon turvaaminen ja tarvittava nopeus tulee varmistaa, vaikka tilanteissa joissa mustan surman tapainen uusi tauti lähtisi leviämään äkillisesti tai aurinkomyrsky tuhoaisi täydellisesti sähköverkot tai jokin muu ennakoimaton tilanne. Kyky toimia, edes jotenkin on varmistettava, jopa kuvitteellisen suurissa häiriötiloissa.
Planetaarinen ajattelu on ilmaistu hieman liian "utopistisella" tavalla, ja vie ehkä pohjaa muutoin selkeiltä periaatteilta. Itse vastustan rohkeita kokeiluja ja riskinottoja julksihallinnossa - verorahoja tulisi käyttää huolella ja säästäen, kokeilut ja riskinotot saattavat vain lisätä hallinnon kuluja, eivätkä ne välttämättä johda parempaan tulevaisuuteen. Tulevaisuutta pitäisi ennakoida, ja siihen reagoida ajoissa, mutta riskinottoa välttäen. Hallinnon perustehtävät ovat kuitenkin aika "maanläheisiä", tylsiä rutiineja, ja sellaiseen perustyöhön pitäisi hallinnossa olla kaikista eniten resursseja, ja sitä pitäisi arvostaa nykyistä enemmän. Jatkuva hallinnon kehittäminen voisi jo pikkuhiljaa laantua - ainakin siinä tapauksessa jos julkinen talous on tiukalla.
Näitä olisi hyvä jalkauttaa virastoihin ja seurata, kuinka niiden suhteen edetään. Virastoissa on niin suuria eroja (johdon painotuksista lähtien), että pelkkä teesien lausuminen ei takaa sinänsä hyvän kokonaisuuden onnistumista.
Knowledge, Skills and Attitude puuttuu koko hallinnosta alkaen valtion ylimmästä johdosta...
Kaikkein tärkeintä viranomaistoiminnassa ja valtiollisessa päätöksenteossa on objektiivisuus. Virkamiehen tai päätöksentekijän velvollisuus on omasta ideologiastaan riippumatta ottaa tasa-arvoisesti huomioon kaikki vaihtoehdot ja valita niistä objektiivisesti vähiten huono kompromissi.
Yhtenäinen kokonaisuus, mutta konkretiaa kaipaisin kohentamaan korulauseita.
Kyllä kiitos. Ovat hyviä ja allekirjoitettavia periaatteita ja kokonaisuus hyvä.