Ne muodostavat planetaarisine vastuunkantoineen täysin todellisuudesta irrallisen vision, jonka toteutumiseen tai edes siihen suuntaan liikkumiseen on hyvin vähän edellytyksiä. Periaatteet eivät sisällä mitään konretiaa tai edes valtionjohdon arvolupausta siitä, että tehtäisiin jotain muuta kuin käskettäisiin toteuttamaan hahmotonta ja toteuttamiskelvotonta.

riittävästi jos tähän suuntaan ollaan menossa

Kokonaisuuden tunnistan ja tavoitteellisuuden. Riskinotto ei kuulu hyvälle hallinnolle! Jatkuvuuden säilyttäminen hyvinvoinnille on tärkeää. Kansalaisten hyvinvointi tulisi olla ensisijaista, kun tarkastellaan kohdennuksia kaikki alaisesti. Jos tuosta jää ylimääräistä, on se syytä kohdentaa sitten globaaliin kehitykseen osin, osin kohdentaa omiin kehityshankkeisiin.

Hyviä periaatteita!

Periaatteet muodostavat hyvän kokonaisuuden. Tärkeintä on kuitenkin se, miten kokonaisuutta lähdetään käytännön toimissa toteuttamaan, ei se, mitkä periaatteet on kirjoitettu johonkin. Periaatteita ei saa ohjata trendikkäät sanat ja ideaalit, vaan tieto, tiede ja ihmisyys.

Hyviä ajatuksia.

Puuttuu; uusien työtapojen ja työvälineiden käyttöönotto.

Hienoja juttuja mutta konkretia puuttuu. Jäävät taas yhdeksi mietinnöksi, julkaisuksi eikä mitään tapahdu oikeasti.

Mitkä tekijät siirtävät yksilön passiivisesta hallinnon tarkkailijasta (ja mahdollisesta arvostelijastakin) osalliseksi? Luovat kokemuksen siitä, että edustuksellisessa demokratissa minäkin välillisesti olen mukana kaikessa tätä? Avoimuus ja tiedottaminen ovat yksi tekijä. Mitä muita välineitä on olemassa?

Hyviä periaatteita hallinnon kehittämiseksi. Strategian vieminen käytännön toimenpiteiksi vaatii kyllä hallinnon kaikkien osasisen mukaan saamista.