Hallinnon empatia on vaikea asia käsitellä, koska tulkintojen liikkumatila tulee olla säädöksissä selkeästi annettuna toimeenpanevalle taholle. Jos liikkumatilaa ei säädöksiä toimeenpantaessa ole syntyy myös tilanteita, joissa ei voi empatiasta puhua.
Luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Niissä maissa, joissa kansalaisten luottamus hallintoon / julkiseen valtaan on murentunut, näkee kovin ei-toivottavia piirteitä ja seurauksia. "Empaattinen hallinto" terminä kuulostaa äkkiseltään vieraalta. Sitä pitää vähän aikaa makustella. Miten kävisi "Ymmärtävä hallinto"?
hyviä periaatteita. Uusi yksilöllisempi "asiakaskohtaaminen" edellyttää myös eettisten asioiden läpikäyntiä.
Pelkkä empaattisuus ei riitä. Päätöksien tulee olla sellaisia, että niiden kanssa voi elää ja ne kestävät aika. Luottamus on tärkeää. Ulkoministeri Haaviston toiminta Al-Holin tapauksessa romuttaa luottamusta koko hallintoon.
Periaatteesta on helppo olla samaa mieltä. Jospa keskusteltaisiin siitä, mistä ja miten se empaattinen hallinto alkaisi rakentua.
Avoimuus synnyttää luottamusta.
Avoimuus lisää luottamusta. Hallinto noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja välittää siitä tietoa. Yhteistyökykyinen hallinto lisää sosiaalista pääomaa niin hallinnon sisällä kuin kunnan sisällä ja seutukunnassa. Luottamusyhteiskunta edellyttää, että ollaan oikean tiedon lähteillä sekä jaetaan kaikki mahdollinen tieto.
Luottamus henkilöstöön ja luottamus kansalaisiin ja asakkaiisiin on arvopohjaa.
nyky ihmisellä ei ole kykyä tehdä vaikeita päätöksi ja johtaa vaikeissa tilanteissa jopa satulasta
Hallinnon pitää olla asiakaslähtöistä ja aidosti pyrkiä sujuvoittamaan päätöksentekoa. Asiakkaiden pitää saada myös tapauskohtaista palvelua (ei vain tietokoneella tehtyjä ratkaisuja) ja luottaa hallinnon empaattisuuteen eli että hallinto pyrkii asiakkaan kannalta mahdollisimman myönteiseen ratkaisuun. Hallinnon täytyy neuvoa ja opastaa asiakasta hakeutumaan oikeiden palveluiden piiriin sekä neuvoa asiakasta miten saada hänelle kuuluvat oikeudet.