Kyllä Suomessa luottamusta rakennetaan kansalaisten kustannuksella. Kansalaiset eivät huomaa kuinka paljon nykyään heitä vedätetään.

Monikulttuurinen yhteiskunta ei koskaan puhalla yhteiseen hiileen, vaan on jatkuvaa ristivetoa eri suuntiin, varsinkin ilman epäluottamukseen perustuvaa pakkoyhteiskuntaa.

Elinehto toimivalle hallinnolle. Luottamus ei synny itsestään, vaan sitä on jatkuvasti rakennettava ja ylläpidettävä kansalaisiin nähden. Tätä tukevat avoimuus ja toisaalta linjausten yhtenäisyys, selkeys ja varmuus siitä, että näin myös toimitaan.

Empatiaa on joskus vaikea toteuttaa tässä sääntöjen Suomessa.

Hyvä tavoite - ei toteudu tällä hetkellä.

Tärkeää on nimeonmaan, että toimintatavat ovat kaikille selkeät ja niistä viestitään avoimesti. Toimimattomien tapojen osalta on myös tärkeää, että niiden muuttaminen on joustavaa ja mahdollista.

Empatia ja yhdenvertaisuus ovat jännästi keskenään jännitteisiä. Normien soveltaminen ei voi riippua yksilöstä määräänsä enempää ilman, että yhdenvertaisuus kärsii. Positiivinen diskriminointi täytyy tehdä niin, että se on avointa ja perusteltua. Luottamusta lisää se, että luvatut palvelut toimivat luvatusti ja aikataulut nopeutuvat.

Ihannetilanteessa asiat hoidettaisiin avoimesti, virastojen, joissa olen urani aikana työskennellyt, ei tilanne ole valitettavasti ollut tällainen. Ihmisten kohteleminen samojen sääntöjen mukaisesti rakentaa luottamusta.

Avoimuus ja "kasvot" rakentavat luottamusta. Nyt piiloudutaan liiaksi "virkamiesten", "poliitikkojen", "konsulttien", "ministeriöiden" taakse (ei puhuta siis nimillä, vaan anonyymisti), jolloin avoimuus ja vastuunkanto hämärtyvät. Kuka on vastuussa tehdyistä linjauksista ja päätöksistä? Luottamusta ei synny.

Luottamus on tärkeä asia joka koostuu monesta eri asiasta, kuten avoimuudesta, mahdollisuudesta vaikuttaa, asioiden kehittämisestä ymv.