Luottamusta rakennetaan avoimella tiedottamisella.

Hallinto nojaa jatkuvuutta ja vakautta luoviin julkilausuttuihin periaateisiin/menettelyihin/arvoihin, joita toteuteta aktiivisesti yhteisetsi sovittuja toimintatapoja/käytäntöjä noudattaen. Luottamusta rakennetaan aktiivisesti ja ennakoivasti, proaktiivisesti, toimimalla.

Kuulostaa hyvälle.

Hyvin tärkeää on virallisessa päätöksenteossa sen ryhmän kuuleminen jota asia koskee. Ei saa tehdä esim. koronan takia laittomia päätöksiä. Tämä nakertaa luottamusta. Esimerkiksi väliaikainen lainmuutos etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollistamisesta vietiin liian nopeasti läpi ilman asianomaisten tai heidän edustajiensa kuulemista. Näin jäivät erityisellä tuella olevat ryhmänä pois, mikä ei täytä yhdenvertaisuuden vaatimuksia, ja positiivinen erityiskohtelu olikin syrjintää, koska tarpeet tässä ryhmässä ovat yksilöllisiä. Laillisuus on ihan perusperiaate.

Vakaat, julkilausutut toimintatavat tekee hallinnosta ja päätöksenteosta ennakoitavaa, joka on yksi tärkeä osa-alue luottamuksen rakentamiseen. Toisaalta luottamuksen saamikseksi päätösten tulisi vastata kansan yleistä arvopohjaa tai oikeustajua. Lakien, asetusten yms. tulisi vastata yleistä oikeustajua, jotta näitä johdonmukaisesti noudattamala toteutuu "empatia" tasapuolisesti.

Empaattinen hallinto vaalii ... Mitähän tämä tarkoittaa? Luottamuksesta puhutaan paljon, mutta tosiasiassa epäluottamusta on niin yksittäisen viraston/ministeriön sisällä kuin välillä.

Luottamus on kuin öljyä koneelle, jollei sitä ole niin tehoa hukkuu ja ennen pitkää kitka leikkaa koneen kiinni. Luottamus on myös sellainen, että sen ongelmana on, että se vaati aikaa (jatkuvuutta) jotta luottamusta syntyy mutta sen voi menettää yhdellä teolla. Siksi luottamuksen (aktiivisessa) rakentamisessa on oleellista, että ne tilanteet joissa luottamusta koetaan loukatun käsitellään hyvin ja taitavasti, eikä käytännössä piilouduta mutkikkaiden ja hitaiden valitusprosessien taakse.

Kuulostaa hyvältä! Miten luottamusta arvioidaan? Entä edistetään? Onko kansalaisilla tai valtionhallinnon työntekijöillä mahdollisuus anonyymisti ilmoittaa epäkohdista? Tartutaanko niihin?

Kaksi ensimmäistä lausetta ovat hyviä ja tavoiteltavia. Proaktiivisuutta pitäisi mahdollistaa riittävillä resursseilla. Viimeinen lause on sanahelinää.

Tekemällä konkreettista yhdessä saadaan aikaan luottamusta ja samalla peräänkuulutettavaa tekemisen meininkiä. Kyllä turhauttaa välillä hitaat prosessit ja uskalluksen puute tehdä toisin kuin muut. Yhteistyö ja keskustelu on aikaa vievää, mutta ainoa keino luoda uutta ja toimivaa.