Tässäkin kyseessä on visioteksti, jolla ei ole nykyään tekemistä todellisuuden kanssa. Hallinto perustuu tiukkoihin sääntöihin ja niiden joustamattomaan tulkintaan. Tämä koskee sekä hallinnon toimeenpanemista että työtä hallinnon parissa. Uskoisin tämänkin johtuvan pitkälti melko heikosta johtamiskyvykkyydestä ja sääntökeskeisyydestä. Jos tavoitetta tahdottaisiin oikeasti toteuttaa, voitaisiin esimerkiksi rekrytoinnissa tarkastella nykyään hyvinkin tiukasti määritettyjä kriteereitä niin, että haettaisiin joustavammin erilaisia kandidaatteja eikä juuri tietyn tutkinnon ja tietyn työkokemuksen omaavia Suomessa syntyneitä henkilöitä.

Tähän suuntaan on pyritty menemään viime aikoina.

Pehmyttä on. Hallinnon tarkoituksena lienee noudattaa lakia joka on kaikille sama elämän moninaisuudesta huolimatta. Yhteenkuuluvuuden tunnetta lisää paraiten tasapuolisesti seurattu laki, ei mikään muu.

Erilaiset näkökulmat rakentavat päätöksentekoa monesti oikeaan suuntaan.

Erilaisuuden ja erilaisten elinolosuhteiden huomioon ottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Osaamista lisää mm. eri kulttuurityhmien tuntemukseen vähentää heihin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Näin sen pitäisi toimia

Yhdenvertaisuus on tällä hetkellä kovin suosittu periaate kaikkialla hallinnossa. Se on vaikea käsite. Mikä on yhdenvertaisuutta yhden mielestä, on epäoikeudenmukaista toiselle. Ihmisten elämä moninaisuus jää usein yhden virkamiehen tulkittavaksi.

Yhdenvertaisuus on tärkeää, mutta samalla muistettava, että ihmiset ja työt ovat erilaisia. Elämäntilanteet olisi hyvä ottaa huomioon, siitä hyötyy sekä työnantaja että työntekijä. On osattava huomioida eri töiden vaatimukset ja mahdollisuudet tehdä töitä. Esim. tapa tehdä töitä, milloin sopii etätyö, milloin ei. Kaikki eivät voi olla täysin samalla linjalla, kun työnkuvatkin eroavat toisistaan.

Hyvä periaate, mutta mihin ja miten hallinto ottaa eri ihmisryhmät mukaan; vaatii hieman konkretisointia.

Meillä toimii kaikki mainiosti!