Tietoa on jo liikaa perinteisille tiedonkäsittelymenetelmille. Julkinen hallinto voisi ottaa mallia kaupallisista toimijoista, kuinka tekoälyä voidaan käyttää apuna.

Oikein. Laajennettuna sama kuin pyrkimys objektiivisuuteen

Malliesimerkki korona? Suomessa on paljon sitä, että poliittinen koneisto menee itseohjautuen (ml. nimitykset) ja asiantuntijoita kuullaan/huomioidaan, jos kuullaan/huomioidaan.

Samaa mieltä. Annetaan asiantuntijoiden kerätä tietoa, analysoida sitä ja kaikkein tärkeimpänä antaa asiantuntijoiden tehdä analyysin pohjalta toimenpidesuosituksia. Toimenpidesuositusten pohjalta tehdään päätksiä. Marinin hallituksen toimet koronarajoituksissa noudattalivat tätä kaavaa ja olivat huomattavan paljon parempia kuin aikaisempien hallitusten, joissa päättäjät muodostivat itse oman toimenpideohjelman kerätyn tiedon pohjalta ilman vaadittavaa erityisosaamista.

Ajantasaisen ja luotettavan tiedon tärkeys on harvinaisen totta, ja siihen perustuvaan päätöksentekoon tulisi pyrkiä.

Pitää ymmärtää, että tietoa voi olla yllättävissäkin paikoissa, ei aina voi toimia vanhoilla pohjilla.

Mutta mitä tehdä, kun samasta asiasta löytyy erilaisia kantoja ja tietoa? Miten arvottaa sitä, mikä on paras tieto kussakin asiassa?

Päätösten tulee aina pohjautua puoluettomasti tuotettuun tutkimustietoon. Näin ei kuitenkaan usein käy, sillä henkilösuhteet, ystävyyssuhteet ja nepotismi määrittävät käytettäviä tietolähteitä. Myös poliittiset ambitiot ajavat käyttämään omaan agendaan sopivaa tutkimustietoa.

NIIN Tieto suuntaa toimintaa... Luotettava tieto siis.

Ehdottomasti näin