Aitoon tietojohtamiseen on ehdottomasti pyrittävä kaikissa julkisissa organisaatioissa. Riskienhallinta tulee sisällyttää johtamiseen sekä kaikkiin merkittäviin toimintoihin, hankkeisiin ja projekteihin. Tämä on tärkeää, jotta voidaan hyödyntää niihin sisältyvät mahdollisuudet sekä ennalta ehkäistä ja torjua uhkat.

Tietoa pitäisi hankkia monipuolisesti päätöksenteon tueksi ja tietoa pitää analysoida. Tietoa pitää analysoida osallistavalla otteella moniammatillisesti, että on mahdollisuus syntyä laajempaa ymmärrystä ja kenties jotain uuttakin näkemystä. Kaikkeen tähän tarvitaan aikaa ja syventymistä, mikä on ristiriidassa nykyisen toimintakulttuurin kanssa, jossa rynnitään eteenpäin jonkin ismin perässä, hoputetaan, pitää tehdä kiireellä. Ja aikataulusyillä perustellaan valmistelujen ja päätösten tekeminen pienessä porukassa.

Tulee myös tunnistaa mikä tieto on merkityksellistä, faktuaalista ja relevanttia kyseisesä päätöksessä.

Tieto mahdollistaa uudistumiskykyisyyden ja eteenpäin menemisen, mutta avoimuuteen ja viestinnällisyyteen pitää kiinnittää huomiota, ettei tieto ole vain harvainvallan työväline.

Ehdottomasti. Ja päätöksen tekijöiltä on ehdottomasti edellytettävä, että he myös ymmärtävät saamansa ja jakamansa tiedon.

näinhän sen pitäisi olla

Kyllä. juuri näin ja tekemällä oikeita asioita ja tekemällä niitä oiken olemme oikella polulla.

Tiedon oikeellisuutta ei voi aina täysin varmentaa. Tämä siis tarkoittaa sitä, että hyvä hallinto myös tehokkaasti oikaisee tarvittaessa ratkaisujaan. Luotamme kuitenkin asiakkaaseen.

Puolueettoman tiedon käyttö, mieluiten useista eri lähteistä, on erittäin tärkeää julkisen hallinnon työssä. Tämän takia sekä julkisen sektorin tutkimuslaitokset että yliopistot ovat tärkeitä. Luotettavan tiedon tuottamiseksi ja arvioimiseksi on hyvä, että tietyn alueen asiantuntijoita löytyy Suomessa useammasta organisaatiosta.

Tämä on hyvä periaate ja tälle peukutan.