Käteisellä pitäisi pystyä maksaa laskuja ja sitä pitäisi myös pystyä konttoriin tallettamaan. Tietysti vaihtoehtoinen keino on luoda automaatti verkosto, jossa laskuja voi maksaa käteisellä ja tallettaa/nostaa käteistä.
Pankit ei tule tarjoamaan mitään lisäpalveluita tavalliselle kansalaiselle, jos valtio ei siihen velvoita. Pitää säätää laki joka velvoittaa pankkeja tarjoamaan myös käteisasiakkaalle palvelua.

Pankkien sähköisille palveluille tulisi asettaa minimivaatimukset, koska osa sähköisistä palveluista on ajastaan jäljessä. Myös englanninkieliset sivut tulisi olla toimivia. Nykyään esimerkiksi Osuuspankin englanninkielinen verkkopankki on todella heikko verrattuna suomenkieliseen. Suomen kansainvälistyessä myös ei-suomenkielisiä asiakkaita tulisi pystyä palvella hyvin.

Mobiilipankkia ei pitäisi tyrkyttää eikä lisätä. Tietokoneella on helpompi ja turvallisempi hoitaa asiointi. Etenkin ikääntyneenä.

Vaikea saada mitään tuntumaa siihen, että on tärkeä asiakas, tai edes asiakas, kun on ns. anonyymit kontaktit. Yrityksellä oli aikoinaan nimetty kontaktihenkilö, en tiedä miten nykyään kun kaiken hoitaa itse, tarvitaanko sellaisia kontaktihenkilöitä enää? Pointtina siis, maksamme kaiken ja teemme kaiken itse.

Aukioloaikana on liian pitkät jonot kassoille ja muihin palveluihin

Missä on vanhat kunnon pankkipalvelut?

Pankkienkin pitää sopimukset täyttää, vanhatkin.
Huonoksi on mennyt ja näyttää huononevankin.

Kyse käteisen rahan ja pankkipalveluiden tarpeellisuudesta on ajankohtainen, koska EU valmistelee sekä digitaalista euroa että eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakkosovellusta.
EU on lanseeraamassa digitaalisen euron:
https://www.ecb.europa.eu/paym/digital_euro/html/index.fi.html
Tämän lisäksi on kehitteillä eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakkosovellus:
https://www.ecb.europa.eu/paym/digital_euro/html/index.fi.html
Suunnitelman mukaan käteinen ja digitaalinen euro olisivat rinnan maksuvälineinä.
KÄTEISEN JA PERUSPANKKIPALVELUIDEN SÄILYTTÄMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. Tässä yhteydessä on tarkasteltava digitaalisen rahan ongelmakohtia. Siihen liittyy turvallisuuskysymyksiä. Käteinen on yksityistä, digitaalinen ei ole sitä koskaan. Mitä tietoja digimaksujen yhteydessä maksajasta kerättäisiin? Digiraha tulee suoraan keskuspankista ilman liikepankissa olevaa pankkitiliä. Digirahaa ei myöskään ole tarkoitettu säästökohteeksi vaan käyttörahaksi. Tämänkin vuoksi pankkilaitos ja käteisraha on säilytettävä. Keskuspankkirahalle ei saa antaa monopoliasemaa.
Digirahasta ei saada tunnistamatonta. Näin se tarjoutuu kontrollin ja valvonnan välineeksi. Nämä ominaisuudet tullaan sisällyttämään digitaalisen euron ominaisuuksiin, koska niitä tarvitaan epäiltäessä rikosta, esimerkiksi terrorismia tai rahanpesua. Koska tämä kontrolli on mahdollista, niin riippuu kulloinkin valtaa pitävien ideologiasta, milloin kontrolliin turvaudutaan. Hyvä esimerkki tästä on Kiinan digitaalinen Yuan, joka on keino valvoa kansalaisia ja säädellä heidän rahankäyttöään, joka voidaan halutulla tavalla sulkea epämieluisilta henkilöiltä.
Digieuro tuo haittoja. Se on askel vahvempaan sentraaliseen säätelyyn ja yksityisyyden rapautumiseen. Yritykset seuraavat ostotottumuksiamme ja käyttäjien ostotiedot voidaan jakaa muiden yritysten kanssa. Haittana on myös, että digirahan rajoitteena on yhteys internettiin, jota ei ole kaikilla eikä kaikkialla. Maksu mahdollistuu mobiililaitteella kuten puhelimella. Entä, jos puhelin katoaa tai varastetaan? Silloin on ryhdyttävä heti joihinkin toimenpiteisiin. Mihin? Lisäksi kritiikkinä pitää todeta, että mobiililaitteet eivät ole turvallisia tietojenkäsittelylaitteita.
Digiraha on ohjelmoitava valuutta, mikä mahdollistaa esim. ajallisen takarajan asettamisen rahan käyttämiselle, minkä jälkeen saldo katoaa tai pienenee. Lisäksi digirahan käyttökohteita voidaan rajoittaa: esim. rahaa saa käyttää vain tiettyihin tuotteisiin, sitä voi käyttää vain tietyllä etäisyydellä kodista, se ei käy matkalippuihin tai ihmisen sosiaalinen luottoluokitus määrää sallitut ostosliikkeet.
Hallitukset voivat käyttää ohjelmoitavaa valuuttaa kansalaisten rankaisemiseen. Tämä on totalitääristä hallintoa. Totalitäärisen hallinnon tärkeimpiä menetelmiä on poistaa vapaa mielipiteen ilmaus, sananvapaus. Tällainen on toteutunut myös lännessä, Kanadassa, kun rauhallisten mielenosoittajien pankkitilit jäädytettiin. Mielenosoittajat tunnistettiin erilaisilla seuranta- ja (kasvojen) tunnistusohjelmilla. Meitä monitoroidaan digitaalisesti kaikilla elämänaloilla ja tätä käytetään valvontakeinona. Meistä keräävät tietoa niin valtiot, digijätit kuin kansainväliset yritykset. Digijälki jää liikkumisestamme, yhteydenpidostamme toisiin ja transaktioistamme. VAPAA RAHA ON YHTÄ TÄRKEÄ KUIN VAPAA SANA.
Käteisen etuna on sen soveltuvuus tietyille erityisryhmille. Lapsille se on omiaan opettamaan rahan käytön konkretiaa. Heidän kohdallaan myös yksityisyyden suojelu korostuu. Käteinen on myös ainoa mahdollinen maksuväline monille vanhuksille ja digitaidottomille. Käteistä omaava ihminen on myös halutessaan vapaa, hän on riippumaton pankeista tai muista sähköisistä infrastruktuureista. Myös matkoilla on hyvä olla käteistä, olipa itse ulkomailla tai ulkomaalainen täällä. Tämänkin vuoksi mahdollisuus käteismaksuihin tulee säilyttää.
KÄTEINEN RAHA ON EHDOTON VARAJÄRJESTELMÄ, jos tietoliikenneyhteydet puuttuvat tai niissä on häiriöitä teknisen vian tai hakkeroinnin vuoksi. Tällainen uhka voi toteutua laajasti kriiseissä, kuten sotatilassa.

Pankit ovat ylimielisiä ja he tietävät että suomen oikeuslaitoksessa he voittavat aina, joten ketään ei uskalla haastaa pankkeja vaikka toimisivat miten väärin tahansa. Suomen lait eivät toimi eivätkä tuomarit uskalla nousta pankkeja vastaan

Pankeilta omavaltaisuutta esim. perikunnan hoitaessa vainajan varallisuusasioita, maksuja ym. Asioita pitkitetään.