Tulevaisuusajattelu ja eri skenaarioiden hahmottaminen on perusteltua. Toimintatapa on uusi nykyiseen verrattuna. Esim. hallinnossa tulisi arvioida mahdolliset skenaariot tehdyistä päätöksistä. Kokeilujen tulee kuitenkin olla tarkkaan harkittuja ja olemassa olevaa tietoa tulee niissäkin hyödyntää. Kokeilut tulee tehdä niin tietoisesti, että vastuut on jaettu jo etukäteen. ”Kyky kuvitella” kuulostaa lapselliselta. Suomi tarvitsee itseään vahvistavia toimenpiteitä ”kuvittelun” sijaan.

Kehittämisessä pitäisi tähtäin olla uudessa eikä paluussa vanhaan. Esim. suunnitteilla olevat avokonttorit/toteutetut avokonttori ratkaisut ovat harvoin oikeasti toimivia ratkaisuja ja jo kertaalleen huonoiksi todettuja. Etätyössä yhteyksien toimivuus osoittautunut puutteelliseksi. Pitää myös huomioida, että tänäänkään kaikki eivät meilläkään osaa lukea ja kirjoittaa (pärjäävät työelämässä löydettyään oikeat tehtävät ja työnantajat) ja heidätkin tulee ottaa huomioon. Kaikki toiminta hallinnon osalta EI VOI OLLA AINOSTAAN verkossa. Ihmiset kaipaavat mahdollisuutta tulla kohdatuiksi ja kuulluiksi.

Kunhan riskejä ei oteta kansalaisten palvelujen saannissa ja luoda sillä tavoin eriarvoisuutta.

Uusia tapoja toteuttaa hallinnon tehtäviä tuleekin ideoida! Tekoälyn ja tekniikan kehittyminen tulevat jatkossa automatisoimaan monia nykyään manuaalisesti hoidettavia työtehtäviä.

Kapulan voisi tässäkin ojentaa jo sille nuoremmalle sukupolvelle - on itsessään osoitus rohkeudesta ja riskinottokyvystä.

Tässä maassa pitäisi kääntää katse menneisiin menestyksen luomisen vuosiin mm. koulutusasioissa oleelliseen ja unohtaa tämän hetkiset uudet kokeilut joiden tuloksena PISA- tulokset on saatu romahtamaan. Omassa organisaatiossa kaikki rakenteen uudistukset ovat heikentäneet organisaation toimintakykyä.

Tavoitetilan tulisi olla riittävän kunnianhimoinen ja siihen ei tarvitse aina päästä ensimmäisessä muutosvaiheessa. Tällöin hallinto voisi kehittyä pidemmällä aikavälillä. Aina ei tarvitse olla muutosohjelma päällä, johon laitetaan rahaa ja hankitaan uusia järjestelmiä. Järjestelmien päivityksen välissä voidaan kehittää muuten toimintaa. Tämä vaatii ylhäältä tulevaa johtamista, jossa annetaan vaatimukset hallinnonalalle. Ja niiden vaatimusten pitää olla synkroonissa muiden hallinonalojen kanssa.

Innovatiivisuus, luovuus ja halu kehittää hallintoa ovat tervetulleita. Mutta muutos tai uudet tavat eivät ole itsetarkoitus, kuten tekstin voisi tulkita. Hallinnon toimivuus, tehokkuus ja luotettavuus ovat tavoitteita, joihin pääsemiseksi voidaan tarvita uusia ratlaisuja mutta myös kykyä ylläpitää jo toimivisi kehitettyjä ratkaisuja.

Mielestäni muutosten pitää olla perusteltuja ja johtaa parempaan. Erilaisia kokeiluja voi aina tehdä mutta jos ne eivät toimi on linjaa syytä muuttaa, vaikka sitten palata entiseen. Muutokset eivät aina käytännössä johda parempaan ja tuntuu että muutoksia tehdään muutoksen tähden ei siksi että se olisi tarpeellista.

Kyllä. Innovatiiviset ideat otetaan hienosti huomioon.