Taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen. Perheiden palveluiden parantaminen. Lapsille ilmaisia laadukkaita harrastuksia, jotka sijaisevat koulujen ja päiväkotien läheisyydessä, että osallistuminen onnistuu ilman vanhempien kuljetusapua. Lisää avustajia kouluihin.

Matalan kynnyksen keskusteluavun saaminen, koulupsykologit ja nuorten psykiatrinen apu saataville helpomin kuin nyt.

Lasten jsa nuorten turvallinen elinympäristö. Tukiverkostot. Vanhemmuuteen voimavaroja. Laajempaa kummi- ja isovanhempi toimintaa. Miten voisimme yhdessä pitää huolta toisistamme. Välittämisen kulttuurin opettamista pienestä pitäen.

Riittävästi resursseja ja tukea. Lapsissa ja nuorissa on toivo. TÄllä hetkellä hoitoon ei pääse, se on liian suppeaa, jonot ovat liian pitkät, hoitojaksot liian lyhyitä ja usein ammattitaitokin on sinnepäin. Tarvitaan lisää resursseja. Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteiskunnan kivijalka. Sitä pitää vahvistaa. Myös vanhemmat tarvitsevat tukea lastensa ja nuortensa kanssa, perhettä ei saa ulkoistaa hoidosta.

Matalan kynnyksen paikkoja enemmän, myös myöhemmäksi arkea esimerkiksi kouluun.

Riittävästi henkilökuntaa ja koulutusta lasten parissa työskenteleville, jotta tunnistetaan avun tarve. Nopea tempoisempi pääsy avun piiriin, riittävästi lasten psykiatran ammattilaisia ja konsultointia arkeen kouluihin ja päiväkoteihin.

Koulussa tulisi olla terveydenhoitaja paikalla joka päivä, eikä vain tapaaminen kerran vuodessa tai kahdessa vuodessa. Nykyisellään terveydenhoitajaa ei pääse tapaamaan noin vain ilman etukäteen useamman viikon odotusta. Sama pätee kuraattoriin.

Sisäilmaltaan puhtaat koulut. Lapsella / nuorella oikeus tutkimukseen ja hoitoon jos oireilee. Tuetaan taloudellisesti perheitä, jotka menettäneet kaiken omaisuutensa mm. homekodeissa.

Lapsiperheiden tukemista pitää lisätä huomattavasti. Ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeintä. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen, päihdeongelmien hoitaminen, ns. tavallisten perheiden tukeminen silloin, kun lastenkasvatuksessa on ongelmia tai elämässä kriisejä. Käytännön apu, niin että kotiin tullaan auttamaan. Vanhemmuusvalmennusta tulisi ottaa opetusohjelmaan lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, ja nuorten pitäisi saada ilmainen ehkäisy. Jo peruskouluun pitää lisätä psyykkisen hyvinvoinnin, vuorovaikutustaitojen ja tunnetaitojen opettamista, mielellään vaikka omaksi oppiaineeksi. Seksuaalioikeuksia, erityisesti oikeutta koskemattomuuteen pitää opettaa alakoulusta alkaen. Lapsilla pitää olla mahdollisuus pyytää apua mielenterveysasioihin koulusta myös ilman vanhempien puuttumista asiaan. Koulujen ryhmäkokoja pitää pienentää ja erityislasten inkluusio pitää unohtaa, ellei selvästi ole osoitettu, että siitä on hyötyä lapselle. Esimerkiksi autismin kirjon lasten saattaa olla vaikeaa tai mahdotonta pärjätä tavallisessa koululuokassa ja erityislapset vievät liikaa opettajan voimia ja huomiota muulta luokalta. Erityislapsia ei pidä yrittää sopeuttaa tavalliseen luokkaan, tavallisia lapsia voisi sen sijaan yrittää opettaa ottamaan huomioon erityislasten tarpeet. Korkean riskin perheisiin pitää saada riittävän pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista apua sekä lapsille, että vanhemmille. Korkean riskin perheillä tarkoitan perheitä, jotka ovat kohdanneet esim. läheisen itsemurhan, vankilatuomion, joissa on perheväkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä tai huumeiden käyttöä. Näitä ovat myös perheet, joissa toisella tai molemmilla vanhemmilla on vakavia mielenterveysongelmia, jolloin arjen hallinta eikä vanhemmuus ole riittävällä tasolla. Lapsiperheiden auttaminen on mielestäni kaikkein tärkein kohde, johon resursseja tulee käyttää. Näin vähennetään paljon kuluja tulevaisuudessa sekä lisätään hyvinvointia ja vähennetään inhimillistä kärsimystä ja huono-osaisuutta. Lapsuuden hankalat kokemukset (ACE) ja traumat ovat suurin syy pitkäaikaisiin ja vaikeisiin mielenterveysongelmiin aikuisiällä.

Kun vanhemmat voivat hyvin, lapset voivat hyvin. Tukijärjestelmä ja tunnistaminen, ennaltaehkäiseminen kouluissa ja järjestöissä. KOmppaan kouluun mielenterveystarkastuksia ja yhteisiä keskusteluja, myös luokkiin keskustelua mitä tarkoittaa mielenterveys. Vahva tuki perheille kunnissa, perhetyöntekijöitä, yhteisöjä kolmannen sektorin kautta.