Jos on tarkoitus lisätä kansalaisten luottamusta hallintoon, pitäisi periaatteiden sanoitukset olla lähempänä selkokieltä. Tähän löytyisi varmaan hyviä selkokielen asiantuntijoita avuksi.

Luottamus on tärkeä, mutta pitäisi miettiä, miten siihen aidosti päästään. Vaikeasti ymmärrettävä hallinto vieraannuttaa ihmiset hallinnosta ja aiheuttaa epäluuloa. Vaikea ymmärrettävyys liittyy kieleen ja tämä strategia näyttää osaltaan kasvattavan vieraannuttavaa vaikutusa. "Empaattinen hallinto vaalii luottamukseen liittyvää sosiaalista pääomaa". Mitä se voi käytännössä tarkoittaa? Ei ehkä kannata kirjata näin abstrakteja ja vaikeaselkoisia asioita strategiaan. Tällainen kirjaus tuskin johtaa mihinkään.

Onpa vaikeasti sanottu. Mitä tarkoittaa viimeinen lause: "Empaattinen hallinto vaalii luottamukseen liittyvää sosiaalista pääomaa."

Tässä luottamuksen rakentamisessa olisi syytä tehdä enemmän asiantuntijoiden verkostomaista hallinon eri organisaatioiden yhteistyötä ja päästää irti päällikkövirastomaisesta toiminnasta, jossa uudistuminen on usein ylhäältä ohjattua. Sosiaalinen pääoma vaatii ihmisten välistä tuntemista ja luottamuksen syntyminen kohtaamista niin asiakkaiden kuin hallinnon eri organisaatioiden välillä.

Julkilausutut toimintatavat, joita myös aidosti toteutetaan erilaisissa tilanteissa on luottamuksen perusta. Proaktiivisuus toimintatapojen kehittämisessä maailman ja tarpeiden muuttuessa on myös erittäin tärkeää ja lisää luottamusta. Myös kehittämisen tulee olla avointa ja kehittämiselle voi luoda julkilausuttuja toimintatapoja.

Hallinnon oikeudenmukaisuus, toimivuus ja palveluhenkisyys luovat kansalaisissa luottamusta. Hallinnon luottamuksella on sisäinenkin ulottuvuutensa: arvostava suhtautuminen henkilökuntaan, onnistumisiin myötävaikuttaneiden alaisten palkitseminen, pienet eleet jotka osoittavat että henkilökunta ei ole vain ambitioiden väline, suosikkijärjestelmien välttäminen, henkilökohtainenkin vieraanvaraisuus jne.

Luottamus on ensiarvoisen tärkeää, koska sen puuttuessa aletaan sekä organisaation sisälle että sen asiakkaille rakentaa kaikenlaisia lisätarkistuksia ja -rajoituksia, mitkä hidastavat prosesseja.

Tähänkin on vielä pitkä matka. Kenties sitten, kun vanhempi sukupolvi alkaa jäädä pois, jää myös tietynlainen pelolla johtaminen pois. Nuoremmilla on hieman paremmat lähtökohdat tähän, mutta esimerkiksi johtamiskoulutus laahaa edelleen pitkällä jäljessä.

Valtionhallinnossa luottamus on kaiken perusta. Kansalaisen pitää pystyä luottamaan, että hänen asiansa hoidetaan lain ja asetusten mukaisesti ilman pitkiä viiveitä. Mielestäni Suomen yhteiskunta ja sen maine perustuu juuri luottamukseen sekä rehellisyyteen vaikka julkisuudessa aika ajoin revitellään yksittäisiä poikkeus tapauksia. Toivottavasti nämä yksittäisiksi poikkeustapauksiksi jäävätkin.

Kauniita korulauseita kyllä. Todellinen luottamus syntyy vain todellisten tekojen kautta, ei sanahelinän. Edelleen tehtäviin on valittava sellaisia toimijoita, jotka todellakin hallitsevat tehtävänsä, jolloin avoimuus on myös itsestäänselvyys ja on selkärankaa toimia empaattisesti, koska osaava ja kokenut toimija tällöin omaa todeliisen kapasiteetin arvioida mikä mahdollista toteuttaa ja miksi jonkin toteuttamiseen ei yksinkertaisesti resurssit riitä.