Vaatii avoimuutta

Luottamus edellyttää siitä kiinni pitämistä, mitä luvataan. Joskus se vie aikaa, ja se pitää hyväksyä. Luottamus virkamiehiin Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna korkealla, siitä pitäisi pitää kiinni. Ehkä tätä voitaisiin jopa tutkia, mitä tämä oikein tarkoittaa käytännössä, ja mitä luottamuksen vahvistaminen edellyttäisi.

Luottamus on kaiken kulmakivi. Hyvä vuorovaikutus ja avoin asioiden käsittely ovat omiaan lisäämään luottamusta.

Englannin kielessä virkamies on hienosti "civil servant", kansan palvelija ja tämä kuvaa tietysti ihannetilannetta. Suomalaisissa virastoissa on valitettavasti hyvin laajalle levinnyt ja tiukkaan juurtunut sellainen mistä lie Ruotsin vallan tai tsaarin ajalta periytyvä käsitys, että hallintoalamainen on virkamiestä varten, ei suinkaan päinvastoin. Tämä tuskin on omiaan rakentamaan luottamusta.

Luottamus syntyy ajan kanssa.

Eli aina kun johto vaihtuu, päämäärät ja tavat toimia vaihtuvat. ELi jatkuvuus on aika lyhyt käsite valtionhallinnossa. Vaikka asiat vaaativat monesti pitkänkin valmistelun, jokainen johto haluaa aloittaa alusta ja tuoda oman näkemyksensä asioihin.

Luottamusta syntyy, kun tunnetaan toisemme, toiminta on johdonmukaista ja ennakoitavaa ja toimista viestitään aktiivisesti.

Miten hallinto voi olla empaattinen? Pikemminkin pitäisi olla empaattiset henkilöt hallinnossa, jotka toiminnallaan rakentavat luottamusta ym. Näitä asioita ei voi ulkoistaa jollekin abstraktille entiteetille.

Avoimuus ja selkeät, perustellut päätökset luovat uskottavuutta ja herättävät luottamusta.

Luottamusta ei voida rakentaa, se ansaitaan oikeilla ja välillä rohkeillakin teoilla.