Todella tärkeää. Hallinon markkinointi suurelle yleisölle, jotta meitä osattaisiin arvostaa myös omien kansalaisten keskuudessa.

Empatia ei saa johtaa siihen, ettei sääntöjä noudateta kaikkien kohdalla samalla tavalla. Tämä vaatii siis myös normien tarkistamista. Pitää löytää tasapaino normien noudattamisen/sanamuotojen ja empatian välillä.

Monitasoisissa organisaatioissa hallinnon tulisi palvella yhtä aktiivisesti alajohtoportaita kuin yläjohtoportaitakin.

Taas ihannetilanne, mutta tuo empaattinen hallinto ei ainakaan omassa valtion virastossa ole todellisuutta. Sotilasorganisaatio ei ilmeisesti voi olla empaattinen, luova ja kaikille tasapuolinen.

Ihmisten välisen luottamuksen kulmakivet ovat rehellisyys ja avoimuus. Julkisessa hallinnossa on aina suhmurointia, joka turmelee luottamusta. Siihen ei auta kauniit korulauseet, hallinnon hokeminen arvoista tai osallistuminen kyselyihin jne. Ajatus ja tarkoitus on kuitenkin hyvä ja oikea tässä julkishallinnon keskustelussa/kyselyssä.

Päätösten tulee perustua säädöspohjaan = Luottamus. "Empaattinen asiakaspalvelu" on eri asia.

En ole varma onko termi empaattinen hallinto hyvä termi. Kyse on sääntöjen ja ohjeiden mukaan toimimisesta, ei myötätunnosta. Säännöissä ja ohjeissa pitää kuitenkin olla joustavuutta jotka ottavat huomioon erilaiset elämäntilanteet. Säännöt ja ohjeet tulisi tehdä riittävän laajoiksi, jotta kattavat paljon yksityiskohtia. Olemme sääntöviidakossa ja yksityiskohtien suossa.

Kenen luottamuksesta puhutaan, kansalaisten vai yritysten vaiko molempien. Luottamus on avoimuuden ohella peruslähtökohtia. Helposti sanahelinää.

Virkamiehen työ perustuu ohjaavaan lainsäädäntöön. Tästä tulee luottamus oikeudenmukaisesti toimivaan hallintoon.

Pääosin toteutuu, mutta ehkä kiireen takia viestiminen jää monesti hoitamatta tai on reaktiivista.