Siirry sisältöön

Tisagenlekleuseeli (Kymriah) ja aksigabtageenisiloleuseeli (Yescarta) kahden B-solulymfooman tautimuodon hoidossa

Kysymysmerkki 1
Kysely | Sosiaali- ja terveysministeriö
Kysely on päättynyt

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) hyväksyi kokouksessaan 13.3.2019 alustavasti kaksi suositusluonnosta, jotka koskevat kahden B-solulymfooman tautimuodon hoitoa tisagenlekleuseelilla tai aksigabtageenisiloleuseelilla.Luonnosten mukaan kumpikin hoitomuoto kuuluisi palveluvalikoimaan. Luonnokset ovat nyt kommentoitavana otakantaa.fi-sivuilla 10.4.2019 saakka, jonka jälkeen Palko hyväksyy lopullisen suosituksen. Suositus- ja muistioluonnokset sekä Fimean arviointiraportit ja tiivistelmät löydät avaamalla kohdan Näytä lisätiedot ja sieltä väliotsikon Liitteet alta.

Suositusluonnosten mukaan tisagenlekleuseeli (kauppanimi Kymriah®)ja aksigabtageenisiloleuseeli (kauppanimi Yescarta®) kuuluisivat kansalliseen palveluvalikoimaan B-solulymfooman hoidossa myyntilupiensa mukaisesti. Tisagenlekleuseeli ja aksigabtageenisiloleuseelion kumpikin tarkoitettu uusiutuneen tai hoitoon reagoimattoman diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitoon ja aksigabtageenisiloleuseeli lisäksi primaarisen välikarsinan suurisoluisen B-solulymfooman (PMBCL) hoitoon.

Sekä DLBCL että PMBCL kuuluvat nopeakasvuisiin non-Hodgkinin lymfoomiin. DLBCL on yleisin lymfooman alatyyppi Suomessa, kun PMBCL on taas hyvin harvinainen. Vuonna 2015 todettiin 590 uutta DLBCL-tapausta. Pienellä osalla potilaista tauti uusiutuu toistuvasti tai hoitovastetta ei saavuteta useammasta hoitolinjasta huolimatta ja näissä tapauksissa sairauden ennuste on huono.

Hoidossa potilaasta kerätyt T-solut lähetetään yrityksen valmistuslaitokseen geneettisesti muokattavaksi, jolloin ne oppivat tunnistamaan CD19-antigeenia ilmentäviä soluja ja tuhoamaan niitä. Tätä antigeenia on sekä normaalien B-solujen että varhaisesta B-solulinjasta peräisin olevien syöpäsolujen pinnalla. Valmistus kestää noin 3–4 viikkoa. Sen jälkeen valmiste lähetään takaisin hoitavaan yksikköön, jossa solut palautetaan takaisin potilaaseen.

Kummallakin hoitomuodolla on saavutettu parempia hoitotuloksia kuin muilla käytettävissä olevilla hoitovaihtoehdoilla. Aika hoidosta taudin etenemiseen on merkittävästi pidempiverrattuna muihin vaihtoehtoihin. Tuloksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta, koska tutkimuksissa ei ole ollut vertailuryhmää ja koska seuranta-aika on lyhyt.

Tisagenlekleusiili- ja aksigabtageenisiloleuseelihoitoihin liittyy useimmilla potilailla vakavia haittavaikutuksia, jotka voivat olla hengenvaarallisia ja vaatia tehohoitoa. Hoidon pitkäaikaishaittoja tai vaikutuksia immunologiseen järjestelmään ei vielä tunneta. Hoidon vaativuuden ja potilaiden pienen määrän takia hoito tulee keskittää.

Kyseessä olevat hoidot ovat erittäin kalliita. Tisagenlekleusiilin tukkumyyntihinta on 320 000 euroa. Aksigabtageenisiloleuseelin hintaa Suomessa ei ole vielä ilmoitettu, mutta Ruotsin hinnan perusteella arvioituna se on samaa suuruusluokkaa. Lisäksi hoidosta aiheutuu merkittävästi muita kustannuksia. Koska näyttö lääkkeen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta on epävarmaa, myyntiluvan haltijan ja sairaanhoitopiirien tulisi Palkon näkemyksen mukaan pyrkiä löytämään järjestely hoidon saamiseksi käyttöön halvemmalla.

Suositusluonnokset ovat kommentoitavana Palkon otakantaa.fi-sivulla 10.4.2019 saakka. Sivulta löytyy myös suosituksiin liittyvien perustelumuistioiden luonnokset sekä Fimean laatimat arviointiraportit ja tiivistelmät. Lopulliset suositukset pyritään hyväksymään ja julkaisemaan toukokuun aikana.

Lisätietoja antavat:

pääsihteeri Ilona Autti-Rämö, ilona.autti-ramo@stm.fi tai puh. 02950 63133 tai erityisasiantuntija Reima Palonen, reima.palonen@stm.fi tai puh. 02951 63090.

Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Vastaajan taustatiedot
Tämä kenttä vaaditaan.
Kerro mistä näkökulmasta kommentoit suositusluonnoksia
Tämä kenttä vaaditaan.
Suositusluonnokset
Tisagenlekleuseeli kuuluu kansalliseen palveluvalikoimaan aikuispotilailla, joilla on uusiutunut tai hoitoresistentti DLBCL ja jotka ovat saaneet aiemmin sairautensa hoidoksi systeemistä syövän lääkehoitoa kahdessa tai useammassa linjassa. Tisagenlekleuseeli-hoito on CAR-T soluhoito, jossa potilaan omasta elimistöstä peräisin olevia T-soluja on muokattu tunnistamaan ja tuhoamaan pahanlaatuisia lymfoomasoluja. Tämä kenttä vaaditaan.
Aksikabtageenisiloleuseeli kuuluu kansalliseen palveluvalikoimaan aikuispotilailla uusiutuneen tai hoitoon reagoimattoman DLBCL:n ja PMBCL:n hoidossa kahden tai useamman systeemistä syövän lääkehoitoa sisältäneen hoitolinjan jälkeen. Aksikabtageenisiloleuseeli-hoito on CAR-T soluhoito, jossa potilaan omasta elimistöstä peräisin olevia T-soluja on muokattu tunnistamaan ja tuhoamaan pahanlaatuisia lymfoomasoluja.Tämä kenttä vaaditaan.
Suosituksen ehtona on, että myyntiluvan haltija ja ostaja sopivat valmisteelle hinnan, joka on merkittävästi alempi kuin tukkuhinta. Hoidot tulee keskittää hoidon vaativuuden ja kohderyhmän pienen koon vuoksi. Tietoa hoidon vaikutuksista tulisi kerätä systemaattisesti ja yhdenmukaisesti. Hoidon asema suomalaisessa palveluvalikoimassa arvioidaan uudestaan viimeistään vuonna 2023. Tämä kenttä vaaditaan.
DLBCL kuuluu nopeakasvuisiin non-Hodgkinin lymfoomiin. Pienellä osalla sairastuneista tauti uusiutuu toistuvasti tai hoidoilla ei saavuteta vastetta. Näiden uusiutunutta tai hoitoresistenttiä DLBCL:aa sairastavien potilaiden ennuste on huono. Nykyisillä syöpälääkehoidoilla näistä potilaista vain noin 20 % on elossa 2 vuoden kuluttua. Fimean arvion mukaan tällaisia mahdollisesti tisagenlekleuseeli-hoitoon soveltuvia potilaita on Suomessa vuosittain noin 40.
DLBCL ja PMBCL kuuluvat nopeakasvuisiin non-Hodgkinin lymfoomiin. DLBCL on Suomessa yleisin lymfooman alatyypeistä ja PMBCL hyvin harvinainen. Pienellä osalla potilaista tauti uusiutuu toistuvasti tai annetuilla hoidoilla ei saavuteta vastetta ja näiden potilaiden ennuste on huono. Tavanomaisilla syöpälääkehoidoilla potilaista vain noin 20 % on elossa 2 vuoden kuluttua. Fimean arvion mukaan mahdollisesti aksikabtageenisiloleuseeli-hoitoon soveltuvia potilaita on Suomessa vuosittain noin 40.
Toistamiseen uusiutunutta tai hoitoresistenttiä DLBCL:a sairastavien potilaiden hoitamiseksi ei ole olemassa tutkimusnäyttöön perustuvaa hyvän hoitokäytännön mukaista lääkehoitoa. Taudin uusiutuessa toista kertaa suositellaan allogeenista kantasolusiirtoa niille, joilla se on mahdollinen. Lisäksi vaihtoehtona on osallistuminen kliinisiin lääketutkimuksiin. Arvioinnin kohteena oleva tisagenlekleuseeli-hoito on tarkoitettu tähän tilanteeseen. Suomessa näiden potilaiden hoidossa käytetään pääasiassa ICE-, GDP- ja DHAP-solusalpaajayhdistelmiä, joihin yleensä yhdistetään myös rituksimabi.
Toistamiseen uusiutunutta tai hoitoresistenttiä nopeakasvuista non-Hodkinin lymfoomaa sairastavien potilaiden hoitamiseksi ei ole olemassa tutkimusnäyttöön perustuvaa hyvän hoitokäytännön mukaista lääkehoitoa. Taudin uusiutuessa toista kertaa suositellaan allogeenista kantasolusiirtoa niille, joille se on mahdollinen. Lisäksi vaihtoehtona on osallistuminen kliinisiin lääketutkimuksiin. Arvioinnin kohteena oleva hoito on tarkoitettu tähän hoidon vaiheeseen. Suomessa näiden potilaiden hoidossa käytetään pääasiassa ICE-, GDP- ja DHAP-solusalpaajayhdistelmiä, joihin yleensä yhdistetään myös rituksimabi.
Tisagenleukseeli-hoidon tulokset ovat parempia kuin muilla uusiutuneen tai hoitoresistentin DLBCL:n hoitovaihtoehdoilla. Noin puolet tisagenlekleuseeli-infuusion saaneista potilaista sai osittaisen tai täydellisen vasteen hoidolle. Kokonaiselossaoloajan mediaani tisagenlekleuseeli-hoidon saaneilla oli 11,7 kuukautta, kun se tavanomaisilla syövän lääkehoidoilla oli tällä potilasryhmällä noin 6 kuukautta. Infuusiohoidon saaneista vuoden kohdalla elossa oli 49 % ja tavanomaisia hoitoa saaneista noin 28 %. Tutkimusnäyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä rajoituksia, kuten tutkimuksen yksihaaraisuus ilman vertailuryhmää ja seurannan lyhyt aika. Lisäksi suurin osa potilaista sai tavanomaisia syöpälääkehoitoja siltahoitona ennen tisagenlekleuseeli-hoitoa, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa.
Aksikabtageenisiloleuseeli-hoidon tulokset non-Hodgkinin lymfoomien hoidossa ovat parempia kuin muilla hoitovaihtoehdoilla vastaavissa tilanteissa. Kaikista infuusion saaneista potilaista 51 % sai täydellisen hoitovasteen. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden potilaiden kokonaiselossaoloajan mediaani oli 17,4 kuukautta ja infuusion saaneissa elossaolo-osuus vuoden kohdalla 60 %. Tavanomaisilla syöpälääkehoidoilla tämän potilasryhmän elossaoloajan mediaani oli noin 6 kk ja elossaolo-osuus vuoden kohdalla oli noin 28 %. Tutkimusnäyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä, kuten tutkimuksen yksihaaraisuus ilman vertailuryhmää ja seurannan lyhyt aika.
Kummastakin hoidosta seuraa akuutisti vakavia haittoja useimmille potilaille. Tutkimusten seuranta-ajat ovat toistaiseksi melko lyhyitä, eikä hoidon mahdollisia pitkäaikaishaittoja tai vaikutuksia immunologiseen järjestelmään vielä tunneta.
Tisagenlekleuseeli-valmisteen tukkumyyntihinta on 320 000 €. Valmisteen hinnan lisäksi yhden potilaan hoitoon liittyy noin 12 000 € muita kustannuksia. Mikäli 40 potilasta saisi vuosittain tisagenlekleuseeli-hoitoa, lisäkustannukset tavanomaiseen hoitoon verrattuna olisivat noin 13 miljoonaa euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu muita haittavaikutuksia kuin vaikutusmekanismiin liittyvä sytokiinioireyhtymän hoito.
Aksikabtageenisiloleuseeli-valmisteen hintaa Suomessa ei ole julkistettu. Ruotsissa julkaistun hinnan perusteella tukkuhinnan voidaan olettaa olevan noin 330 000 €. Fimean perusanalyysissä inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde (ICER) on noin 69 000 euroa/QALY mutta kustannusvaikuttavuuden arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Mikäli 40 potilasta saisi vuosittain aksikabtageenisiloleuseeli-hoitoa, lisäkustannukset tavanomaiseen hoitoon verrattuna olisivat noin 13 miljoonaa euroa. Tässä ei ole huomioitu hoidosta mahdollisesti aiheutuvia pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
Taudin huono ennuste ja muihin hoitovaihtoehtoihin verrattuna parempi hoitovaste puoltavat hoidon sisällyttämistä palveluvalikoimaan. Hoitopäätös edellyttää, että potilas ymmärtää hoitoon liittyvät epävarmuustekijät ja riskit. Hoito on erittäin kallista ja hoidon kliinisiin vaikutuksiin sekä kustannusvaikuttavuuteen liittyy merkittävää epävarmuutta. Hoidon käyttöönotto voisi olla perusteltua esim. hallitun käyttöönoton sopimuksen puitteissa.
Hoitoon liittyviä suosituksia uudelleen arvioitaessa tarvitaan tietoja mm. hoidettujen potilaiden lukumäärästä ja ominaispiirteistä, hoitojen toteutumisesta, haitoista, hoitovasteesta (osittainen, täydellinen) ja lopputuloksista (elossaoloaika ennen taudin etenemistä, kuolleisuus) sekä muista mahdollisesti annetuista syöpähoidoista. Nämä tiedot tulisi kerätä ja raportoida rutiininomaisesti. Hoidon asema suomalaisessa palveluvalikoimassa arvioidaan uudestaan viimeistään 2023, kun EMAn myyntilupapäätöksessä edellyttämät seurantatiedot ovat käytettävissä.
Yleisarviosi suosituksista
Täysin hyödytön = 1 ... Erittäin hyödyllinen = 5
Tämä kenttä vaaditaan.